Miestä ja blondisisaria tarvitaan

Tervetuloa seuraamaan jäätyneen blondin elämää. Tulen nyt kaapista ulos.

Minua vaivaa "viisikymmenvuotiaan naisen tauti", kuten japanilaiset sen viehättävästi ilmaisevat. Suomeksi sanottuna oikean olkanivelen kapseli on täpäkästi tulehtunut. Siihen ei ole parannuskeinoa muuta kuin AIKA. Kaksi vuotta ja johan taas käsi pelittää. KAKSI VUOTTA.

Selviytymisvinkkejä:

Meikkaus:
Älä meikkaa. Mutta, jos et pärjää ilman ripsiväriä, toimi näin: Pyöräytä mascaraharjaa putkilossa, vedä se ulos, nosta ja tue vasemmalla kädellä oikeaa kättä, jotta se nousee silmien tasolle. Yritä saada harja kiinni ripsiin ja pyöritä päätä varovasti vasemmalle ja oikealle. Varaa tähän runsaasti aikaa, jotta ehdit puhdistaa silmät ja aloittaa homman alusta mikäli onnistut saamaan värin muualle kuin ripsiin.
Ruuanlaitto:
Ei onnistu. Mies laittaa, ainakin kaiken sellaisen, johon tarvitaan veistä ja voimaa.
Siivous:
Ei onnistu. Mies siivoaa.
Hiusten kuivaus ja laitto:
Kuivaus vielä jotenkin onnistuu vasemmalla kädellä, mutta harjaa ei yletä oikealla kädellä käyttämään. Joten leikkauta hiukset niin lyhyiksi, ettei niille tarvitse tehdä yhtään mitään.
Deodorantin laitto:
Nojaa oikeaa kättä varoen seinään, jotta saat kainalon sen verran auki, että vasurilla saat tökittyä roll onia kainalokuoppaan. Vasemman kainalon deodorointi onnistuu vasurilla umpimähkään tökkien.
Sukkahousujen pukeminen:
Ei onnistu. Mies nostaa. Aivan kuin pikkutyttönä äiti tai isä nosti pöksyjä niin, että koko tyttö nousi ilmaan.

Kunhan kevät etenee ja maalausurakka huvimajarakennuksella alkaa, tulen tarvitsemaan blondisisaria!!!

Tietysti silloin, kun ei okein voi tehdä mitään, tulee kaikenlaisia käsityöideoita ja -intohimoja.
Olisi niin palkitsevaa neuloa...lapasia tai sukkia.

Näistä pumpuloista voisi kehitellä jotain...tauluja tai tyynyjä.

Isoäidinneliöistä on tekemättä peitto tai jotain vastaavaa.

Juureshässäkän paloittelee Mies.

 

 

 

Kynät ja siveltimet odottavat...ideoita olisi...päässä pyörii perheen juniorin tennareiden vaihtuminen armeijan maastokenkiin...maalauskankaat ovat jo valmiina.

 

 

 

Ihanaa piristystä arkeen toi miniloma pääkaupungissa.

Eksyttiin Helsingin lomalla hassuun kahvioon lähes vastapäätä tuomiokirkkoa. Se oli jotain sellaista kuin "Työläisten kulttuurikahvio" tai ainakin sinne päin. Leivonnaiset olivat erinomaiset ja tee tuotiin haudutettuna kannussa pöytään. Interiööri oli ihastuttavasti rempallaan...boheemia meininkiä. Kaikkein hauskinta oli, että siellä oli löhösohvat, jotka oli toteutettu juuri samoin kuin aion itse huvimajan sohvan toteuttaa. Mieskin tykkäsi sillä ehdolla, että lavakot ovat huomattavasti kapeampia kuin tässä.

Kevättä rinnassa

Koti ja mökki kaipaavat joulun runsauden jälkeen selkeyttä ja pientä piristystä. Joten siirrellään kalusteita ja tuunataan entisiä tekstiilejä. Hankitaan ja tehdään erilaisia pieniä säilytysratkaisuja. Tämä lipasto pääsi paraatipaikalle pitkän nöyryytyksen jälkeen. Se siirrettiin kodinhoitohuoneesta olohuoneeseen.

Nämä ihastuttavat hatturasian tapaiset löysin paikallisesta kukka- ja sisustuskaupasta.

 

 

 

Meillä on möksällä kesäverhoina peruslenkkiverhot, jotka ostin muistaakseni Jyskistä puoli-ilmaiseksi. Ne kutistuivat ensipesussa niin paljon, että oli ihan pakko pidentää niitä. Pidensin aivan erilaisella kankaalla, ohuella pellavalla. Nyt ne kaipasivat taas vähän piristystä. Minulla oli pidennyskangasta jäljellä (olin muuten ostanut pellavan Viipurista ehkä noin 2 eurolla/metri), joten ompelin kaikkiin verhoihin kahdet frillat ja tulipa verhoista suloiset! Frilloja varten kannattaa varata reilusti kangasta. Neljän verhon tuunaamiseen meni noin 3.5 metriä kaksilevyistä pellavaa.

 

 

Piti sovittaa verhoja kotona...vien ne ensi tilassa mökille ja näytän sitten, miltä ne siellä näyttävät.

 

 

Kotiin kerääntyy paljon erilaisia laatikoita ja rasioita, joista saa söpöjä katseenkestäviä säilytysrasioita pikkutavaroille. Askartelukaupoista voi löytää mitä viehättävämpiä papereita rasioiden päällystysmateriaaleiksi...tapettikin käy erinomaisesti. Värkkäsin tällaisen mökille.

Alempi laatikko tyhjeni suklaasyöpöltä ja ylempi on tuunattu kännykkälaatikosta. Nyt blondi ei tuunaa eikä siirtele huonekaluja. Oikea olkanivel on suuttunut ja kortisonipiikin sekä levon avulla yritetään saada siitä työkuntoinen. Sattuneesta syystä olen tutustunut varusmiesten arkeen viime päivinä ja omaksuin heti itselleni sopivan komennon: LEPO!

Syyhyämistä ja niksejä

Sormet syyhyävät. Lavakoita pitäisi nyt siis saada ja valkoista maalia sekä pyörät. Tällainen systeemi olisi tarkoitus rakennella, mutta divaaniksi.

 

 
Yritin vähän piirrellä.
Patja ja tyynyjä pitäisi myös kehitellä.

Tällainen olisi Miehen päiväunidivaani. Pahoittelen kuvien/piirustusten laatua. Ei taida ihan täydellisesti perspektiivikään olla kohdillaan, mutta osan virheistä  tekee piirustusvihkoni kupruilu. Lavakoita pitää olla oikeasti kaksi sarjaa peräkkäin, että siinä voi makoilla. Mies ihmetteli, miksi olen piirtänyt divaaniin pyörät. Ajattelin, että sitä olsi helpompi siirrellä. Tähän mies ihmettelemään, miksi ihmeessä sitä pitäisi siirrellä. No ajattelin välillä siivota majaa... Tähän Miehellä oli niin hyvä ratkaisu, että todennäköisesti pyörät jäävät toteutuksesta pois. Majan siivoaminen onnistuu kuulemma parhaiten, kun vesiletkulla vaan laskettelee pitkin lattioita. Siis hyvä näin!


Ullan niksinurkka

Saunomisesta:

Niksi 1: Älä unohda pilkkoneesi chiliä, jos menet huonosti pestyin käsin 100- asteiseen saunaan hieromaan silmiäsi!

Niksi 2: Ei kannnata mennä ehdoin tahdoin nojailemaan metallikorihäkkyrään 100-asteisessa saunassa ellei halua poltinmerkkiä olkapäähänsä.

Niksi 3: Jos et ole sattumalta ostanut liian isoja Croccseja (piraatteja), älä jätä niitä saunanlämmityksen ajaksi ylälauteille. Jos taas omistat liian isot Croccsit, jätä ne lauteille 100 asteeseen. Omistat jonkun ajan kuluttua jopa kaksi numeroa kutistuneet kumikengät.

Niksi 4: Jos olet laiska heittelemään löylyä tai sinulla on heikko osumatarkkuus, tuo avannosta mukanasi jääkimpaleita kiukaalle. Saat nauttia oikeasti tehokkaasta höyrysaunasta, joka toimii automaattisesti ja pitkään.

Niksi 5: Kun menet avantoon ja et halua saada punaisia pitkiä valuvia koristeita selkääsi ja takalistoosi, varmista vaikkapa takajalallasi (=jalallasi, kun menet peruuttaen veteen) ettei avanto ole sattumalta ehtinyt jäätyä uudestaan saunomisen aikana.

Ikävä kesää

Nyt iski kesän ikävä!





 Olisi niin mahtavaa tehdä huvimajassa maalaus- ja sisustushommia. En ollut saada eilen illalla unta, kun suunnittelin kaikkia ihania juttuja majaseen. Niistä pienemmistä kuormalavakoista olisi tulossa divaani. Pöytääkin mietin...maalaisinko vain valkoiseksi vanhan pirttipöydän ja penkit? Vai roudaisinko kotipihalta kahden Singerin jalat ja asettelisin leveät tuppeensahatut lankut pöydän kanneksi? Vai tekisinkö kannen vanhasta ovesta ja lasilevystä? Hyttysverkon virittelisin sen divaanin ylle, niin että Mies voisi ottaa päivänokoset huoletta. Nyt voisin jo ryhtyä ompeluhommiin: tarvitaanhan majaseen lippunauha...tietenkin ja kasakaupalla tyynyjä.


Kun en pääse todellakaan tekemään mitään todella konkreettista ja ajankohtaista huvitusmajasessa, täytyy energia ohjata kodin ja mökin siistimiseen sekä stailaukseen. Mökillä meillä on tylsät visakoivuiset lipastot, jotka olen aiemmin valkolakannut. Nyt ne kaipasivat piristystä ja löysinkin sisustustekstit, joilla sain uutta ilmettä lipastoihin. 

 

Kun sain lipastot koristeltua, iski tavaroiden siirtelyvimma. Mies katsoo hiljaa ja kuuntelee, kun höpötän...pitäiskö siirtää nuo tähän ja viedä nämä tuonne...Mies vaikenee.

En ole aiemmin hoksannut näyttää näitä lapsuuteni leluja, jotka onneksi ovat säilyneet ehjinä. Tosin ne eivät enää toimi.

Pelle liikutti jalkojaan ja heilutti kävelykeppiään, pikku apina puolestaan vei tuttipulloa suuhunsa, kun vieteriä riittävästi käännettiin.

Tällainen vieteri löytyi saunamökin nurkalta. Keneltä se lie irronnut...en myönnä...sen verran virityksissäni olen tänään ollut. 

Tämän hetken värit...kevät tuo turkoosin ja vaaleanpunaisen.

Toin tekemäni risuhässäkät sisälle mökkiin. Olen tehnyt kaksi tällaista koivunrisurakennelmaa. Niiden sisälle mahtuu iso lasinen maljakko tai hurrikaani. Olen käyttänyt näitä useassa eri tilaisuudessa. Ne olivat aluksi luonnonvärisiä, mutta halusin huurteista tunnelmaa ja sprayasin ne valkoisiksi.

Nyt Mies toivoo saavansa minut mukaan hänen risuhommiinsa. No tottakai lähden mukaan.

Uskomatonta, mutta totta...puro solisee taas, vaikka lähde onkin kuivunut. Jotain iloa vesi- ja räntäsateestakin siis.

Lehtikuusi,  lempipuuni ja melkein sininen hetki. Sinisestä hetkestä tuli mieleen Fazerin Sininen ja uusi karkkilakko, jonka tulee kestää hiihtolomaan asti.