Keski-ikäinen nainen puuhailee muunmuassa huvimajaprojektin parissa kuvitellen kykenevänsä tekemään itse mahdollisimman paljon. Hän joutuu kuitenkin huomaamaan, että blondius on hienoinen haitta projektien edistymisessä...tosin joskus blondiudesta on hyötyäkin...onneksi paikalla pyörii myös Mies. Käytettävissä on työkaluja. Joitakin niistä blondi osaa jopa käyttää.
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Vietän lepoviikonloppua, nautin hitaista aamuista ja istun aamutakki päällä vielä iltapäivällä. Kotona tavaroiden järjestely edistyy pikkuhiljaa. Edelleen autotallissamme ei ole autoa vaan tavaroita remontin jäljiltä (siis niitä, jotka eivät vielä ole löytäneet paikkaa), tavaroitani työpaikaltani, josta olen virkavapaalla ja tavaroita vanhempieni kodista. Ihana vanha arkistokaappi, jossa isäni on säilyttänyt työkalujaan, on nyt meillä vihdoin olohuoneen nurkassa. Toistaiseksi kaappi on tyhjä. Jos olisin tekemässä keittiöremonttia, kaappi saisi ykköspaikan uusien kalusteiden keskeltä. Säilyttäisin pikkulokeroissa aterimia.
Nyt olemme kuitenkin mökillä syyspuuhissa ja lepäämässä. Luumupuut pursuavat luumuja. Muistelin ihanaa luumupiirasta, jota minulla oli tapana leipoa ikuisuus sitten lapsuuskodissani syksyisin. En löydä mistään alkuperäistä reseptiä, mutta netistä tuli vastaan samankaltainen. http://www.keventajat.fi/hyvinvointi/ruoka/rapeapintainen-luumupiirakka-tuoreista-luumuista-0 Eilen maistelimme mehevää luumuista piirasta kanelikerman kanssa. Tietenkään maku ei vastannut nuoruusmuistojen makua, mutta menetteli. Kanelikerma kannattaa korvata kardemummakermalla ja luumuja olisi viisasta maistella etukäteen...piiraaseen suosittelen käytettäväksi makeita luumuja.
Mun elämä on kuin elokuvaa...siis kuin elokuvan nimi...Mulle nimittäin iski Saturday Night Fever... Ei mitään discotanssia, lepoa ja unta vain. Se hyvä puoli tässä pelkästään fyysisessä kuumeessa (Miehen kannalta) on, että mulle ei todellakaan syntynyt mitään tahtomaailman kuumetta. Siis ei ideoita eikä uusia projekteja tiedossa, ei ainakaan vielä ensi viikonloppuna ;)
Hemmottelin viikonlopun itseäni katselemalla mökkituvan värejä. Jaksan aina vain ihastua näistä häpeämättömästi yhdistämistäni väreistä: hempeästä vaaleanpunaisesta, mintusta, turkoosista ja karpalonpunaisesta. Parantelin oloani myös sisäisesti... ihanan tulisella punajuurisosekeitolla. Tervettä syksyä teille kaikille!