Lasipalatsi Ullan linna on valmiina ottamaan vieraat vastaan. Vein lampaantaljat ja torkkupeitot majaan, jotta tarkenisimme paremmin. Sytyttelin kynttilöitä ja tuikkuja runsaasti, pitkälti neljättäkymmentä kappaletta...nekin lämmittävät.
Vielä kurkistus jäisten ikkunoiden läpi...kaikki on kunnossa. Tervetuloa hullun hauskat ystävämme.
Ja todellakin, me tarkenimme. Ystävämme olivatkin varustautuneet toppavaattein majan katsastukseen. Vaikutti siltä, että he pitivät näkemästään.
Pistäydyin ulkopuolelle kuvaamaan...katsokaa, miten paljon viisi ihmistä lämmittää tilaa. Kaikki ikkunat olivat aivan vesihöyryssä. Totesimmekin, että lämpötila oli varmasti noussut plussan puolelle. Ulkopuolella pakkasti seitsemään asteeseen. Lunta sateli hiljalleen.
Siinä se pikkuinen on nyt talviasussaan kaikessa suloisuudessaan ja keskeneräisyydessään. Keskeneräisyyskin voi olla kaunista...olemmehan me ihmisetkin vielä kaikessa niin keskeneräisiä täällä taivaltaessamme.
Glögi- ja höttöstarjoilun jälkeen olimme hiukan viluissamme ja valmiita siirtymään mökkiin ja sieltä edelleen saunaan lämmittelemään. Ystäväni mennä hipsutteli villasukat jalassa avantoon ja tuntui kuulemma mukavalta. Paluumatkalla varsinkin kovalla pakkasella sukat tarttuvat hankeen kiinni. Kovalla pakkasella hiuksetkin ehtivät jäätyä puikoiksi saunaan palatessa.
Tämän illan joululevyvinkki: Messinkistä ja hyväntuulista swingiä Phil Driscollin tapaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti