tosin ei yksin, vaan Miehen ja juniorin kanssa.
Saimme kaksi tällaista lastia.
Siinä pikku halkoset nyt kuivuvat kunnes kuivuttuaan pääsevät liiterin suojiin. Liiterissä ne eivät kuitenkaan jouda kauan olemaan, kun meidän pesue pääsee saunomisvauhtiin. Kesäaikaan sauna kuumenee joka päivä.
Ja sitten saunomaan!
Kaksi viikkoa sitten pääsimme vielä avantoon, mutta nyt meillä on sula vesi. Perjantaina sain taas mielenkiintoisen kokemuksen, kun sipsuttelin kovassa räntäsateessa kesälintujen sirkuttaessa sulaan veteen "uimaan".
Jos vesi vielä tästä kovin nousee saadaan taas kahlata uimaan. Laiturin alkuupää on jo veden alla, mutta Mies teki sillan, ettei minun varpaani kastu liian aikaisin. Niemennokassa pikkukoivu saa kylpylähoitoja ja salavakaunotar on päässyt majavan purtavaksi. Salavasta on jäljellä vain irvokas tynkä, mutta luulenpa, että se vielä versoo.
Jäälauttoja lipuu mökin ohi harvakseltaan. Mies siinä ihmettelemään, kun ei näe yhtään pilkkijää lautoilla nököttämässä...kuinkahan monta uhmakasta kalastajaa on tänäkin keväänä helikopterilla pelastettu...
Väliväylän tämän kevään ensimmäiset melojat bongattiin lauantaina. Taisi olla pieni kisa meneillään, niin vauhdikkaasti kanootit ohitsemme kohisivat.
Tänään sunnuntaina on ihana sää...äsken istuskelin huvimajan ovella naama kohti aurinkoa. Kyllä sitä lepoa kaipaakin saunapuu-urakoinnin jälkeen. Molemmilla, Miehellä ja minulla on niskat ja hartiat jumissa. Mies sanoi: "Vanhuus ei tule yksin...se tulee kahdestaan." Rakas Mies!
Tervetuloa kesä!