sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Nainen rakentaa halkopinoa...
tosin ei yksin, vaan Miehen ja juniorin kanssa.



Saimme kaksi tällaista lastia.









 













Siinä pikku halkoset nyt kuivuvat kunnes kuivuttuaan pääsevät liiterin suojiin. Liiterissä ne eivät kuitenkaan jouda kauan olemaan, kun meidän pesue pääsee saunomisvauhtiin. Kesäaikaan sauna kuumenee joka päivä.

 
 
 
 
 
 
 
 
Ja sitten saunomaan!
 
 
 
 
 
 
 

Kaksi viikkoa sitten pääsimme vielä avantoon, mutta nyt meillä on sula vesi. Perjantaina sain taas mielenkiintoisen kokemuksen, kun sipsuttelin kovassa räntäsateessa kesälintujen sirkuttaessa sulaan veteen "uimaan".



 
 
 
 
 
 
 
Jos vesi vielä tästä kovin nousee saadaan taas kahlata uimaan. Laiturin alkuupää on jo veden alla, mutta Mies teki sillan, ettei minun varpaani kastu liian aikaisin. Niemennokassa pikkukoivu saa kylpylähoitoja ja salavakaunotar on päässyt majavan purtavaksi. Salavasta on jäljellä vain irvokas tynkä, mutta luulenpa, että se vielä versoo.
 
 
 
 
Jäälauttoja lipuu mökin ohi harvakseltaan. Mies siinä ihmettelemään, kun ei näe yhtään pilkkijää lautoilla nököttämässä...kuinkahan monta uhmakasta kalastajaa on tänäkin keväänä helikopterilla pelastettu...
 
 Väliväylän tämän kevään ensimmäiset melojat bongattiin lauantaina. Taisi olla pieni kisa meneillään, niin vauhdikkaasti kanootit ohitsemme kohisivat.
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Tänään sunnuntaina on ihana sää...äsken istuskelin huvimajan ovella naama kohti aurinkoa. Kyllä sitä lepoa kaipaakin saunapuu-urakoinnin jälkeen. Molemmilla, Miehellä ja minulla on niskat ja hartiat jumissa. Mies sanoi: "Vanhuus ei tule yksin...se tulee kahdestaan." Rakas Mies!
 
 


 
Tervetuloa kesä! 
 
 












 






 
 
 

 
 
 
 





 
 
 
 
 

 
 
 

 
 
 
 
 

 
 
 






 
 
 

 
 
 

lauantai 6. huhtikuuta 2013

 
Haikeana muistelen viime kesää. Tällaisenkin kuvan löysin.
Blondi ja naulapyssy.
 
 
 
 
 
 
Satuin piipahtamaan facebookissa!!!
Mies oli hiukan julkaissut...
 
 



Täytyi käydä ihan lukemassa moisen otsikon alta tarkemmin. Eivät kertoneet oliko kyseessä blondin tekoset, mutta aseena oli todellakin naulapyssy. Poloinen nainen oli onnistunut naulaamaan naulapyssyllä peukalonsa kiinni lattiaan. HRRRR...kamalaa. Pelastuslaitos oli onneksi saanut sahattua naulan poikki peukalon ja lattian välistä.

Haluan nyt tähdentää kaikille lukijoille, että uutinen ei kerro minusta!


Minulle ei olisi voinut käydä noin...ei todellakaan, koska en raflaavasta blogini nimestä huolimatta ole käyttänyt naulapyssyä kuuteen vuoteen. Enkä taida käyttääkään tuon uutisoinnin luettuani. Kuva, jossa olen pyssy kädessä, on täydellistä feikkiä...kompressorista ei ole tietoakaan!






 

Olipa kokemus eilen illalla käydä avannossa joutsenten laulun säestyksellä. Tai pitänee tarkentaa: joutsenten huudon säestyksellä. Jo toinen/toiset poloiset, jotka mainitsen tässä postauksessa. Poloiset siksi, että en näe muuta sulaa paikkaa joessa kuin meidän avannon, joka ei totisesti ole suurensuuri. Missä ne poloiset uivat...ei kai vain...?



Jos en ole aiemmin kertonut, niin täytyy nyt avautua.Minulla on aina satunnaisesti erittäin hyvä  mielikuvitus. Tänään huomasin jonkun eläimen jäljet, jotka tulivat kohti avantoa...en nähnyt hyvin avannon toiselle puolen, joten minulla oli kahdessakin mielessä hyytävä kokemus astuessani avantoon. Toisen tiedätte ja toisen osaatte toki jo arvata. Tottakai mieleeni tuli, että eläin olisi voinut (todellakin vain voinut, koska meillä on avannossa kansi) päätyä avantoon. Yök, miten inhottavaa olisi olla vaikkapa jäniksen tai ...suden... kanssa samassa avannossa!!! .Mies vain tuhahti, kun kuuli mietteeni.






Taisin mainita joskus loppuvuodesta, että kolesteroliarvoni olivat hiukan pompahtaneet. Kävin sitten mukamas niitä alentamaan...liikuin enemmän, söin herkkujuustoja vähemmän ynnämuuta. No, nyt on kontrollit tehty ja tulokset ovat tyrmääviä! Kolesterolien kouluarvosanat senkun vain paranevat. Mitä ihmettä!!! Mitenkäs nyt suu pannaan! KIINNI pannaan ainakin tällaisten herkkujen kohdalla... ei enää kananmunaherkkuja, ei juustoja, ei suklaata...huh.





Kesää ikävä!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Aprillii




Heräsin niin sinisilmäisenä kuin blondi voikaan herätä kauniiseen kevättalven aamupäivään. Nautimme kiireettömän aamiaisen rauhaisasti. Linnut varmasti visersivät riemuissaan ulkona...luulen niin, koska muinakin aamuina ne ovat visertäneet.






























Mies on siirtynyt tietokoneen ääreen ja lukee yhtäkkiä ääneen uutisen: Susilauma liikkuu Tirvan tanssilavan lähistöllä! Minä hyppään tietysti yläpystyyn ja aloitan kiljumisen...tajuan kuitenkin sen verran, että  katson Miehen ilmettä, mutta liian myöhään. Se on jo tapahtunut. Minua on taas kerran jymäytetty. Aprillii, Mies huutaa haltioissaan.

 Juokoon kuravettä!!!

Mutta tuo olisi oikeasti voinut olla totta. Muutama päivä sitten paikallisessa sanomalehdessä kerrottiin, kuinka eräs mies oli katsonut suden keltaisiin häijyihin silmiin ja ajellut sitten sen perässä jonkin matkaa juuri Tirvan tanssilavalle asti, jonka kohdalla peto oli poikennut metsään.










Sitä paitsi mehän olemme kuvanneet ilmiselvät suden jäljet saunamökin nurkalta pari kuukautta sitten. Olen siis tästä lähtien mökissä sisällä! IIK!



Tai pakkaan herkkuja kassiin ja syötän ne poloiselle sudelle, ettei se minua söisi.









Kassi minulla jo on ja aikas ihana onkin.










Tai ehkä sittenkin minä blondina kesytän sen suden!