tiistai 28. heinäkuuta 2015

Viimeinen lomaviikko

ja ponnistus uuteen työpaikkaan!
Mitä sitä ennen pitää ehtiäkään...

1. Saunamökin maalaus pitää saada valmiiksi. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Alunperin mökki oli oranssinsävyisellä valtilla käsitelty. Miehen suvulle siirtymisen yhteydessä se sai vaalean minttujäätelön värin pintaansa. Itse olen ollut maalaamassa sen pehmeän harmahtavan vihreäksi ja nyt sitten tummanharmaaksi.)























2. Joku pikkuinen kotiseutukierrosajelu pitää ehtiä hurauttaa. Siispä poutapäiviä tilauksessa.

3. Tirvan kesäteatterin näytös "Illalla illalla" pitää ehtiä nähdä. Siispä poutapäiviä tilauksessa.






4. Mökin ja huvitusmajasen ikkunat pitää pestä. Siispä poutapäiviä tilauksessa.



























5. Kesän ensimmäinen veneretki soutaen pitää kokea. Siispä poutapäiviä tilauksessa.




6. Mökkitontin keskiössä töröttävä multakasa pitää saada levitettyä sinne tänne. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Totta se on. Sitä multaa sen kun vain riittää ja riittää. Voihan sen kasan tietysti tuohon talveksikin jättää...saisin siitä pulkkamäen.)



7. Ystäviä pitäisi saada päiväkahveille huvitusmajaseen. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Nämä ruusukupit eivät ole tänä kesänä vielä kertaakaan olleet käytössä.)




8. Huvitusmajasta pitäisi vielä maalaten kohennella sisäpuolelta. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.



























9. Mökissä pitää tehdä suursiivous. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

10. Ihana idea. Saunan pukkariin pitäisi virkata muovimatto roskapusseista . Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.
(Saunan pukkariin mustavalkoinen, mökkikeittiöön vaikkapa turkoosivalkoinen)



http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/virkkaa-pirkka-jatekasseista-matto/

11. Kukkapenkit, kasvimaa ja mansikkamaa pitäisi kitkeä. Siispä poutapäiviä ja lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

12. Lomalukemiseksi varatut kirjat pitäisi lukea. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.



























13. Marjat pitää ostaa ja kerätä ja saada pakkaseen. Siispä poutapäiviä ja lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

 Mahdotonta...hiki valuu jo pelkästä ajatuksesta...sydän hakkaa...siispä lisää LOMAPÄIVIÄ tilauksessa!!! Kiitos.

Ai mitä???? Siis, tarkoitatteko, että elämää on kesäloman jälkeenkin?

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kaikki tiet vievät Roomaan

...ja muita ikiaikaisia ilmauksia...


Suomessa on kesä ja meitä on palellut, olemme kastuneet sateessa ja hyttyset syöneet meitä yltympäriinsä paukamille. Vitsauksia, sanon minä. Mies totesi, että nyt ahdistaa, ja uppoutui netin ihmemaailmaan sillä tuloksella, että meillä oli lentoliput ikuiseen kaupunkiin Roomaan. Roomassa oli tiukimmat helteet sitten vuoden 1879!



Kuljimme keskustassa tietenkin jalan, mutta päästäksemme sinne, meidän piti käyttää bussia ja metroa. Miksi ihmeessä valita hotelli niin kaukaa keskustasta...no, uima-altaanpa takia tottakai. Voin vakuuttaa, että uima-allas ei ollut pöllömpi paikka neljäkymmenen asteen paahteessa.



Voin myös vakuuttaa, että ilmastoimaton metrovaunu oli sensijaan varsinkin erityisen pöllö paikka neljänkymmenen asteen helteessä.

Tarvitsimme vilvoitusta.







Kaikkien kaupunkien äiti, Rooma, näyttäytyi meille niin kauniina ja ihanana kuin vain voi kuvitella. Matka oli hieno. Colosseum, Circus Massimo, Pantheon, Piazza Navona, Trasteveren pikku kujat, espanjalaiset portaat ja Vatikaani...kaikki juuri niin upeita paikkoja kuin meille on kerrottu.













Entäs se ruoka sitten? Kuvat puhukoot puolestaan. 






.



Pitsaa. Noo...jotakin muutakin, mutta aina herkullista.


Jos Roomassa olet, elä roomalaisittain; jos muualla, elä kuin he!


sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Merkki päällä





On loma ja mahdollisuus valita, mitä tehdä...ainakin teoriassa. Tekemättömiä töitä on paljon ja minulla on lahja keksiä uusia projekteja tuon tuostakin Miehen suureksi "riemuksi".

Tänä viikonloppuna on "merkki päällä" ja "viuhka heiluu" vanhan saunamökin ulkomaalausurakassa. Arvaattekin edellä käyttämistäni ilmaisuista, että meidän perheen väki on pesäpallokansaa. Tarkoittaa tietenkin sitä, että jotkut istuvat pesispeleissä ja jollekin viuhka käy täällä mökillä. Hyvä näin - kaikki ovat siis onnellisia!

Siispä ei muuta kuin röntsövaatteet päälle ja tikkaille. Suurin huoli tässä hommassa on se, ettei vain blondius kärsi. Onneksi löytyi maalarille baskeri ja näin blondista ei tule tummanharmaata.














Saunamökki oli siis vihreä ja nyt siitä tulee parin maalikerroksen jälkeen tummanharmaa. Tummanvihreät ikkunanpuitteet saavat valkoisen maalin. En taaskaan malttanut olla esittelemättä keskeneräistä työtä, mutta näistä kuvista kuitenkin saa käsityksen, millaista muutosta täällä pensseleineni suttaan. Venevaja ja ulkohuusi odottavat myöskin päivitystä...huh huh! Mutta on tosi ihanaa sitten joskus, kun kaikki mökkitontillamme töröttävät rakennuksen puhuvat samaa kieltä värimaailman suhteen.











Maalarin elämä ei ole aina helppoa, ei edes joka kerta! Suomen suvi asettaa tiettyjä reunaehtoja työlleni. Tänään lämpötila + 13 astetta ja aurinko pilkistelee pilven takaa...ryysään itseni maalausvalmiuteen, saan pari vetoa vetäistyä ja vettä alkaa pudottaa...lähden viettämään ansaittua kahvihetkeä ja taas aurinko paistaa.








...vaihdan taas röntsöt päälleni ja astun ulos...vettä vihmoo! Onneksi on myös mahdollista jättää seuraamatta, miten viuhka heiluu ja unohtaa maalarin murheet, pujahtaa huvitusmajaseen, ottaa esille sisustuslehti ja vaipua ihanaan "blondin maailmaan".




keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Ah, mitä tuoksuja!

Mitä tuoksuja kaipaat talvella?
Sain joku vuosi sitten ystävältäni lahjaksi ison lasipullollisen valkoapilalta tuoksuvaa saippuaa ja se sulostutti meitä koko seuraavan talven mökkisaunassa. Uskomattoman ihastuttava tuoksu. 
Nyt on ihan paras valkoapila-aika ja mökkitienpientareet ovat valkoisenaan apilaa.
Juttelimme Miehen kanssa, hän piti kesän tuoksuina kieloa ja tuomea...kyllä, olen samaa mieltä. Kurttulehtiruusu, mansikat ja vadelmat...ah, niin kesän tuoksuja. Entäpä mustaherukka ja pelkästään sen lehdet tai lämpiävän saunan tuoksu? Ihania kaikki!



















Tämän päivän töihin liittyvä tuoksu pöllähtelee multakasasta. 
Ostimme koko kuormallisen hyvää mustaa hevosenlannalla terästettyä multaa. Olen käyttänyt sitä kasvimaalla ja pitkin mökkipihaa kuoppien täytteenä. Kumma juttu, kun tuntuu, ettei kasa lainkaan hupene. Hiki päässä tänäänkin kärräsin multaa sinne ja tänne, mutta kasa on ja pysyy keskellä pihaa.











Valkoapilasta lähdin ja hevosenlantaan päädyin...

...palaan kuitenkin sulotuoksuihin. Ihanaa, tuoksuvaa ja aistillista kesän jatkoa toivottelen teille kaikille!







tiistai 7. heinäkuuta 2015

Sataa, sataa ropisee

Parin kolmen hellepäivän jälkeen heräsin tunnelmalliseen sateen ropinaan. Hämmästyttävää kyllä - ei harmittanut yhtään. Lähdin kaupunkiin asioille. Mies ja nuoriso jäivät koisimaan mökille. Kun palasin maalaismaisemiin, oli ihan pakko sytyttää kynttilät ja paistaa porkkanakakku! Keräilin mökkipihamaan ruusupuskista kakunkoristeita ja yllätyksekseni löysin itseni keskustelemasta Miehen kanssa väreistä ja niiden toisiinsa sopivuudesta. No värikeskustelussa ei niinkään ollut mitään kummallista...se oli kummallista, että Mies avasi keskustelun. Mansikanpunainen ja aniliini ruusunpunainen eivät Miehen värisilmässä sopineet yhteen!




Olen jo aiemmin kertonutkin, että itse olen ollut hyvinkin niukkavärinen nuorempana ja vasta Miehen myötä ovat voimakkaat värit astuneet elämääni. Tässä kontekstissa keskustelumme oli siis hämmentävän yllättävä. Nykyisin yhdistelen värejä suorastaan häpeämättömästi - Miesparka joutuu siis edelleen kestämään mansikoita ja aniliineja ruusuja samassa pöydässä.

























Kakku oli vahvan tummapaahtoisen kahvin kera ihan kohtuullisen maistuvaa. Ruusun terälehdissä oli ihastuttavan pikantti maku...siis ei hullumpi sadepäivä ja kahvihetki.



Jotkut muutkin pitävät ruusuista. Sallittakoon se niille.