Kukkia ja palloja

 

 

 

...hilpakka mieli on paras ryppyvoide...




Onpa meillä ollut iloinen heinäkuu ja elokuun alku. Olemme saaneet pitää piristäviä vieraita mökillä ja pistäydyimme Porvoossa tunnelmoimassa sekä Savonlinnassa muikkuja syömässä...nam...
 

 

 

 

 

 

 

Lahjaksi saamani suloinen astiapyyhe ei tuskin tule palvelemaan koskaan perusfunktiossaan...koska mökkikeittiön ikkuna ei voisi somempaa verhoa saada.

Aina välillä lyö aivot tyhjää ja joutuu oikein miettimällä miettimään, että mitähän tarjoaisi vieraille? Perinteinen kermaviilipiiras ei ole ollenkaan hullumpaa karviais-vadelmatäytteellä! Suosittelen lämpimästi.
Mökkipuutarhaa ei tule käytettyä tarpeeksi hyväksi...

Tätä Mies ei aina ymmärrä, mutta minulla pitää olla koko ajan joku projekti mielessä. Olin tässä metsätöissä..karsin salavakujan siistiksi ja nyt puiden alta mahtuu taas rylläämään päältäajettavalla ruohonleikkurilla ilman, että pitäisi pelätä menettävänsä päänahkansa. Karsimisessa on se ongelma, että siitä syntyy jätettä. Minulle jäte oli kuitenkin se pääasia. Lähdin ihan tietoisesti hakemaan kaikenlaisia känkkäröitä oksia. Näitä oksia olen nyt maalaillut ja viritellyt sinne tänne. Niistä kerron sitten myöhemmin lisää.

Roudasimme kotoa varastossa monta vuotta lojuneen keinutuolin huvitusmajaseen ja sen viereen nostin kassillisen laadukkaita sisustus- ja mökkeilylehtiä luettavaksi ja katseltavaksi. Ostin tuolin joskus kirpputorilta ja verhoilin sen kotiin sopivaksi, mutta keinuvanhus on todella saanut jo aikoja sitten häädön ulkovarastoon. Levätköön nyt rauhassa Ullan linnassa.

Tänä kesänä olen löytänyt itsestäni kukka- ja palloihmisen. Aiemmin ruudut ja raidat ovat olleet kuosini. Retrohenki näköjään tarttuu.

 

 

 

 

Porvoosta toin mökille niin hemaisevat tiskirätit ja -harjan, että pitäisi tiskaamisen on helppoa ja ihanaa!

 Ainakin on niin ihanaa katsoa, kun Mies tiskaa.