Olen joskus päivitellyt sitä, miten kaikki sellainen rehoittaa ja kasvaa ihan kohisten, minkä ei pitäisi lainkaan kasvaa. Yksi kasvun ihmeistä on tässä: mökin pohjoisseinustalla pikkukivikossa kasvaa suloisia valkoisia orvokkeja...siis kivikossa... Viime kesänä tai ettei jopa toissa kesänä minulla oli parvekekoreissa orvokkeja, jotka siemensivät kivikkoon, ja nyt ne kohottavat puhtaan valkeat kasvonsa kohti valoa.
Mutta kasvaa mökkitontilla jotain todella ihmeellistä, VIINI! Sain viiniköynnöksen taimen reilu kaksi vuotta sitten lahjaksi ja nyt siinä on pienen pieni rypäle. Liikuttavaa, miten viini on taistellut Suomen kylmissä talvissa ja yrittää vielä tuottaakin jotain. Pitäisiköhän tehdä viiniä? Tuon viinirypäleen survomisessa tuskin tarvitaan kovin useita jalkapareja.
Luumusatoakin odotellaan.
Satoa odotellessa maalailen siellä täällä ... valkoisella.
Mies keksi pari päivää sitten uuden kuntoilulajin. Kehotankin nyt kaikkia innolla harrastamaan airojuoksua. Vanhempi junioreista oli kaverinsa kanssa yökalassa ja souti niin rajusti, että airo katkesi...ihan tuosta noin vain. Pojille syttyi tuli pyllyn alle, kun piti ehtiä vielä yövuoroon töihin. Koko perhe lähti pelastuspartioimaan, Mies ja nuorempi juniori loikkivat tummassa elokuun yössä airot käsissään pitkin teitä ja pusikoita, kun etsivät poikien venettä. Hupaisa näky ja varmasti hauska laji!
Pelastuspartiolaisille, viinitilallisille ja maalareille voisi laittaa välipalaksi tonnikala-aurinkokuivattutomaatti-Mustapekka-Mustaleimapiirasta ja marjoja pensaasta jälkiruuaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti