Sunnuntaina muutama päivä sitten oli tämän kevään ensimmäinen oikea kevätpäivä. Niin ihanan kirkasta ja aurinkoista. Kirkasta ei kuitenkaan ollut, kun katse eksyi ikkunoihin. Silloin iski karvas todellisuus tajuntaani. DJONG! Mitä lasipalatsi käytännössä tuo kaiken ihanuuden lisäksi elämääni? Kaksikymmentäneljä kertaa lisää hommia. Sanokaapa, kuka ihan oikeasti pitää siivoamisesta? Kuka ihan oikeasti pitää ikkunanpesemisestä? En ainakaan minä! Mutta tässä vaiheessa on mahdotonta perääntyä. Blondi ei peräänny.
Laskin ikkunat. Kotona niitä on kaksitoista ja niiden lisäksi autotallin ikkunat. Mökillä niitä on yksitoista ja niiden lisäksi saunamökin ikkunat. Ja tähän lisätään ne tulevan huvimajan kaksikymmentäneljä ikkunaruutua.
A P U U V A !
Annoin houkutella itseni ostamaan jonkinlaisen ihmesienen mökkimessuilta vuosi sitten. Jatkoin samalla linjalla viimekeväisillä rakennusmessuilla ja ostin samanlaisen sienen, mutta nyt varren kanssa. Veikkaan, että jotkut muutkin ovat tehneet samankaltaisia tyhmiä temppuja. No, minkäs teet, kun näppärät esittelijätyttöset saavat pienin sievin vedoin lasit kirkkaiksi. Ei jäänyt minkäälaisia viiruja eikä vesipisaroiden jälkiä. Mutta miksi niin ei käy, kun minä pienin sievin liikkein sientä heiluttelen. Niin miksi? Tässä tulisi vinkki lukijoille: Kokeilkaa tuotetta ensin ennenkuin ostatte lisää samanlaisia. Onhan se tietysti leuhkan näköistä, kun avaa siivouskaapin ja kaappi on täynnä tehokkaanoloisia vempaimia. Tulee ehdottomasti sellainen fiilis, että tämän talon emäntä on siisti ja ahkera. Tosin se fiilis häviää, kun katsoo tarkemmin tämän talon emännän nurkkia. Tai tarkemmin sanoen: emännän emännöimän talon nurkkia. Todellisuudessa sanomalehti on paras apu säämiskän ja lastan lisäksi ikkunanpesussa.
Toimeen!
Sanomalehdestä tulikin mieleen, että sain tietää olevani LEHTIHÖRHÖ. Mies avasi tänään postilaatikon ja alkoi päivitellä postin määrää. Lehti, lehti, lehti, lehti, lehti, lehti...kuka näitä lehtiä oikein tilaa? Yksi lehdistä oli Miehen Tuulilasi ja yksi Miehen saama lahjalehti Avotakka (miehen lahjalehti???? minulla on kiltti Mies; oli valinnut lahjalehdekseen vaimon toiveen) ja loput neljä minulle tulevia sisustus ym. lifestyle-lehtiä. En voi ymmärtää, miksi kaikki ihanat lehdet tulevat samana päivänä. No, näin pääsi käymään ja siinä mies tuskailee postilaatikolla paksu lehtipinkka sylissään. Mietittyään hetken Mies tuumasi, että joku lehtihörhö meille tätä lukemista tilaa. Mieluummin lehtihörhö kuin joku muu hörhö. Sitä paitsi minulla on niin mittava projekti tulossa, että tarvitsen ehdottomasti kaiken mahdollisen virikkeistön sen onnistumiseksi!
Mutta nyt nautitaan keväästä ja kaikista mieltä humalluttavista suunnitelmista, eikä murehdita tulevia emännän siivousurakoita! Nautitaan myös näistä pienistä lehdenaluista, joita puihin kohta putkahtelee.
A P U U V A !
Annoin houkutella itseni ostamaan jonkinlaisen ihmesienen mökkimessuilta vuosi sitten. Jatkoin samalla linjalla viimekeväisillä rakennusmessuilla ja ostin samanlaisen sienen, mutta nyt varren kanssa. Veikkaan, että jotkut muutkin ovat tehneet samankaltaisia tyhmiä temppuja. No, minkäs teet, kun näppärät esittelijätyttöset saavat pienin sievin vedoin lasit kirkkaiksi. Ei jäänyt minkäälaisia viiruja eikä vesipisaroiden jälkiä. Mutta miksi niin ei käy, kun minä pienin sievin liikkein sientä heiluttelen. Niin miksi? Tässä tulisi vinkki lukijoille: Kokeilkaa tuotetta ensin ennenkuin ostatte lisää samanlaisia. Onhan se tietysti leuhkan näköistä, kun avaa siivouskaapin ja kaappi on täynnä tehokkaanoloisia vempaimia. Tulee ehdottomasti sellainen fiilis, että tämän talon emäntä on siisti ja ahkera. Tosin se fiilis häviää, kun katsoo tarkemmin tämän talon emännän nurkkia. Tai tarkemmin sanoen: emännän emännöimän talon nurkkia. Todellisuudessa sanomalehti on paras apu säämiskän ja lastan lisäksi ikkunanpesussa.
Toimeen!
Sanomalehdestä tulikin mieleen, että sain tietää olevani LEHTIHÖRHÖ. Mies avasi tänään postilaatikon ja alkoi päivitellä postin määrää. Lehti, lehti, lehti, lehti, lehti, lehti...kuka näitä lehtiä oikein tilaa? Yksi lehdistä oli Miehen Tuulilasi ja yksi Miehen saama lahjalehti Avotakka (miehen lahjalehti???? minulla on kiltti Mies; oli valinnut lahjalehdekseen vaimon toiveen) ja loput neljä minulle tulevia sisustus ym. lifestyle-lehtiä. En voi ymmärtää, miksi kaikki ihanat lehdet tulevat samana päivänä. No, näin pääsi käymään ja siinä mies tuskailee postilaatikolla paksu lehtipinkka sylissään. Mietittyään hetken Mies tuumasi, että joku lehtihörhö meille tätä lukemista tilaa. Mieluummin lehtihörhö kuin joku muu hörhö. Sitä paitsi minulla on niin mittava projekti tulossa, että tarvitsen ehdottomasti kaiken mahdollisen virikkeistön sen onnistumiseksi!
Mutta nyt nautitaan keväästä ja kaikista mieltä humalluttavista suunnitelmista, eikä murehdita tulevia emännän siivousurakoita! Nautitaan myös näistä pienistä lehdenaluista, joita puihin kohta putkahtelee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti