Historiaa, aurinkolaseja ja kierrepaaluja

Mitähän kaikkea on saamieni ikkunaruutujen läpi katseltu ja nähty? Sen tiedän, että ne ovat peräisin  lähikaupungissa sijaitsevasta  rakennuksesta, jonka seinien sisällä tehdään kansansivistystyötä. Ikkunnoista on kenties katsellut monikin oppitunneista tarpeekseen saanutta ja opettajan ääneen kyllästynyttä oppilasparkaa. Tai sitten ikkunoista on ammatinvaihtoa suunnitellen katsellut opettajapoloinen, jonka on ollut vaikea saada luokkaa järjestykseen. Voi olla, että ikkunoista on katsellut joku onnellinen vastakkaiseen sukupuoleen rakastunut finninaama uppoutuneena unelmiinsa. Tai ikkunoista on katseltu maisemaa tai katunäkymää, jota on luonnosteltu luonnoskansioon. Onhan sekin mahdollista, että joku logaritmeistä, tangenteista ja neliöjuurista hurmaantunut on mietteissään tuijottanut ikkunoista näkemättä mitään.

Saamistani ovipareista tiedän enemmän. Toisista ovipareista olen siis kulkenut kahdeksan vuoden ajan sisään ja ulos yhteensä jotakuinkin 15000 kertaa. Mikäli ovet ovat niin vanhat kuin luulen, toisen oviparin edessä on räjähtänyt sota-aikaan palopommi. Kerrotaan, että asukas, joka silloin ovista kulki, muuttui räjähdyksen aiheuttaman järkytyksen takia yhdessä yössä täysin harmaahapsiseksi. Ja nyt nämä oviparit ovat tulossa lasipalatsini päätyihin. Liikuttavaa!

Ovista puheenollen ramppasin eilen muutaman kerran omista kotiovista edestakaisin. Tein pihalla hommia mukavassa aurinkoisessa, välillä puolipilvisessä ja kovin tuulisessa kesäsäässä. Suuta kuivasi monta kertaa ja kävin usein sisällä juomassa. Mies teki töitään tietokoneen ääressä, kun tulin esimmäisen kerran sisään. Päivittelin kovasti, miten pimeäksi ja synkäksi sää yhtäkkiä kävi ja kyselin Mieheltä, kuinka hän näkee työskennellä niin pimeässä. Hän oli jotenkin huvittuneen oloinen ja totesi, että hän näkee hyvin ja minäkin näkisin paremmin, jos ottaisin mustat aurinkolasit pois silmiltäni. Kyllä, totta se oli, hetkessä kirkastui.

Sain eilen konsultaatiopuhelun sukulaismieheltä. Hyödyllisten neuvojen ja vinkkien lisäksi sain kutsun vierailulle. Niinpä sitten tänään startattiin sukulaismiehen pihasta peräkärry lastattuna kaikenlaisella rakennusmatskulla ja vatsa lastattuna herkuilla, joita blondisisar meille tarjoili. Mahtavaa! Sain myös mahtavan keltaisen työsadeasun...

 Sukulaismiehen kanssa tehtiin vielä puhelimitse uusia laskelmia: Kannattaako säästää rahaa vai aikaa ja tuskaisia työtunteja? Siinäpä kysymys. Teräskierrepaalu on päivän sana. Säästyn laattojen valamiselta, harkkojen valamiselta...ym. aikaa vievältä. Kierrepaalut kierretään maahan ja niihin suoraan kiinnitetään pohjakehikon kakkosneloset. Sormi hiplaa jo Ultimatemarketin tilauspainiketta. Mies muuten kysyi, mitä eroa on blondilla ja tietokoneella...tietokoneelle tarvitsee syöttää tieto vain kerran... ja höh, sanon minä!