maanantai 25. kesäkuuta 2012

Paljon melua tyhjästä





Olin Miehen kanssa nyt juhannuksen aikaan mukana kansanjuhlassa, jossa tapasin lukuisia ystäviäni. Ihmettelin jatkuvasti, miten moni on seurannut projektini edistymistä...voisi sanoa, että taikuri on itsekin hämmästynyt. Hämmästynyt ja nolo! Tapaan ihania ihmisiä menneisyydestäni, joita en ole livenä nähnyt kahteenkymmeneen tai kymmeneen tai ainakin yhteen vuoteen. He siinä sitten kohteliaasti kyselevät kuulumisia sekä rakennushommien edistymisiä halausten ja tervehdysten jälkeen.Jouduin heille myöntämään ja myönnän nytkin: "Paljon melua tyhjästä". Minua kiitellään, että olen jaksanut päivittää blogia ahkerasti...kyllä...rakennushommien päivittämisestä ei sitten puhuta!



 
 


Sukulaismies vähän piirteli. Taideteoksen nimi on Blondin problem. Jos mennään vähän syvemmälle taideteoksen ytimeen ja sanomaan, joudutaan todella syvälle. Ollaan siis jo maan alla...tässä on siis lasipalatsini perustukset. On finfoumia, rautaa, kuraa, ensimmäinen harkko, rautaa, toinen harkko ja taas kuraa. Lopuksi kuorrutetaan vielä bitumihuovalla. Sukulaismies puhui antaumuksella kakun tekemisestä. Hieno on kakku, mutta missä kakkukynttilät? Hyvänen aika minkälainen työ tehdään ja sitten se piilotetaan hiekan alle eikä kukaan sitä näe. SE kyllä nähdään, jos jättää tämän työvaiheen tekemättä tai tekee huonosti. Ensi talven jälkeen palatsin ikkunan ovat kaikki säpäleinä ja blondin sydän murtunut.
Joten tehdään sitten kunnolla! Tehdään perustuksia tämä kesä ja jatketaan hommia ensi kesänä. Mies tuskaili, että pilataan siis toinenkin kesä!!!


Piirtelin sitä minäkin. Sitten kun ikkunanpokat on rapsutettu, hiottu ja maalattu, ajattelin lisätä vähän pitsikuvioita. Nyplätään hiukan. Valittavana olisi nyt tuossa vasemmalla selkeämpää linjaa ja sitten oikealla tuollaista romanttisempaa linjaa. Valitsisin tietenkin romanttisen, mutta työläämmän vaihtoehdon.

 


 
 Mies ja sukulaismies puhisivat keskenään jotain naisista ja siitä miten naiset katsovat kaiken maailman sisustusohjelmia ja luulevat, että rakennushommat sujuvat yhtä nopeasti kuin tunnin kestävässä ohjelmassa. Pitäisi saada huvilat ja huusit, innot ja eedenit tänne hommiin. Toinen virheellinen käsitys syntyy, kun ohjelmissa ei kerrota, kuinka iso taloudellinen menetys tällaisista projekteista syntyy. Mies kysyi, olenko laatinut budjettia lasipalatsilleni. Noo, en ole. Ajatushan oli hyödyntää mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia. Kaivurimiehen palkkaa ei voinut kierrättää, hiekkakuormia ja hiekkamiehen palkkaa ei voinut kierrättää eikä betonikuraa kai voi kierrättää. Joten kusessa ollaan. Anteeksi taas tämä alatyylinen ilmaus.




Mies sanoi tänään, että rouvan olisi hyvä lähteä raivaamaan rantakoivikkoa, ettei rouva vaan tympääntyisi. Joku tuntee rouvan hyvin. Ei sen puoleen kyllä minulta onnistuu istuskelu tuntikausia sisustuslehtiä tutkistellen, mutta kylläpä teki urheilu hyvää. Nyt tuntee ansainneensa saunan löylyt ja vilvoittelun raikkaassa jokivedessä. Ranta näyttää upealta aiempaan verrattuna.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti