torstai 28. kesäkuuta 2012

Kesäillan rapsodia




Sumuisia ja savuisia kesäillan fiilareita on vaikea sanoin kuvailla. Kaikki oli tässä menneenä iltana niin suloisen pehmeää...kuin leijuisi pumpulissa. Ilma kylmeni nopeasti sadekuuron jälkeen, jolloin salaperäinen usva nousi kilpailemaan meidän nuotiosavun kanssa.





Mies jatkoi rantapusikon raivaamista ja saimme kasaan kunnioitettavan kokoisen kasan poltettavaa oksistoa. Koska ilma oli todella kosteaa, nuotio savusi tuntikausia.
Seuraavana aamuna heräsimme, kun pieni lentokone kaarteli mökin yläpuolella. Liekö tarkistellut, mikä palaa, metsä vai mökki. Nyt on kyllä niin märkää, että kokon polttaminen on turvallista. Kun kävelin saunapolulla, niin vesi pursui ja tirsui varpaiden alla.







Meillä oli tänään hulvattoman hauska reissu loma-asuntomessuille hulvattoman hauskojen ystävien kanssa. Saimme nauraa niin että, vesi virtasi pitkin poskia kuin vesiputous. Enkä varmasti blondina ollut ainoa, joka sai itsensä naurunalaiseksi. Jotain kuitenkin taas onnistuin hömppäilemään, kun Mies epäili, että olen päästäni pehmennyt. No kai sitä pehmeneekin, kun on kokonaisen vuorokauden (melkein) savuja hengitellyt. 

Mutta niin pehmeäksi en sentään ole päästäni päässyt, että hankkisin loma-asunnon sellaisesta paikasta, missä Lappeenrannan loma-asunnot ovat. Melkeinpä kuivalla maalla olivat...omakotitalot! Ensinnäkään en ymmärrä, mikä loma-asunto on kolmikerroksinen linna kaikilla mukavuuksilla. Sitten tästä linnasta on matkaa Saimaan rantaan kolme sataa metriä (vähintään) ja parin sadan metrin matkalla vielä muita taloja. Talot oli ahdettu yhtä täyteen kuin kaupungissa pientaloalueella talot ovat. Älytöntä! Lienee tarkoitettukin ostettavaksi itäisen naapurimaan Kroisoksille nämä loma-asunnot.

Olihan se kuitenkin ihan piristävää ja innoittavaa katsella sisustussuunnittelijoiden kädenjälkiä. Alueelta löytyi ihan kauniita kohteita, mutta oli siellä täydellisiä floppejakin...amatöörinäkin olisin, ja olisit sinäkin, onnistunut paremmin. Esimerkiksi lähes joka talon terassilta löytyi ulkoporeallas. No ei siinä mitään, poreallas on aivan fantastinen...tiedän sen, koska olen sukulaismiehen ja blondisisaren altaassa lillunut tähtitaivaan alla hurmioituneessa tilassa. Huolisin itsekin sellaisen, jos joku minulle sitä tarjoaisi. Mutta, mitä järkeä on sijoittaa allas sille terassille, mikä on talon vastakkaisella puolella saunaan ja kylpyhuoneeseen nähden. Siinä sitten tassuttelet vettä valuen olohuoneen läpi kylpyhuoneeseen suihkuun ja pukeutumaan.

Blondi ihastui. Ette voi kuvitellakaan, miten suloinen muumimamman sauna messuilta löytyi. IHANA! Tämä olisi fantastinen meidän mökillä. Kauppias lupasi juuri tästä nimenomaisesta kappaleesta huikean alennuksen.  Pitäisi vain rakentaa iiiiso ponttoonilaituri ja tällätä muumisauna siihen. Miten herttaista olisi siitä pulahtaa suoraan veteen. Olisihan siinä ohisoutaville ja ohiajaville veneilijöille katsottavaa. Ehkä nekin lainrikkojat, jotka ajavat ainakin viittäkymppiä kympin rajoitusalueella, häkeltyisivät ajelemaan rajoitusten mukaan.








Nyt tuntuu hyvältä. Olen vihdoin saanut jotain konreettista aikaan. Raaputin taltalla vanhoja maalikerroksia ikkunanpokista. Ulkopuolelta ne ovat olleet valkoiset, mutta sisäpinnoilta kuorin kolme maalikerrosta...oli valkoista, kermanvaaleaa ja siniharmaata. Tämä on kyllä hullun hommaa...ihan mieletön työ, mutta ehkäpä lopussa kiitos seisoo. Kiitos seisoo...hm...miksi muuten juuri seisoo...miksei kiitos istu tai voisihan kiitos lopussa hyppiäkin, jopa tanssia.





Jos tässä minun projektissani kiitos lopussa jotain tekee, niin tanssikoon ja tanssikoonkin railakkaasti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti