Katsokaa, miten ihku betonimylly!
Normaalit blondit, brunetet ja punapäät esittelevät vaate-, kenkä- ja jopa astiakaappejaan. Kertovat kanssasisarilleen onnistuneista alelöydöistään. Meikäläinen on ihan tohkeissaan, kun takapihalle ilmestyi betonimylly. Alennusmyynneissäkin ehkä hyörin, mutta mielessä päällimmäisenä pyörii maalit, harkot, kakkosvitoset ja -neloset.
Oisko uskonut?
Olen saanut viime aikoina mieluisia lahjoja: suodatinkangasta, ruosteisia rautatankoja, kulmarautoja, ruuveja, nauloja, puutavaraa ym. ihanaa.
Messumatkalla pysähdyimme ostamaan kaikenlaista tarpeellista paikallisesta Rajamarketista. Sain uudet hienot työhanskat, jotka tuote-esittelyn mukaan soveltuvat maa- ja metsätalouskäyttöön sekä maalaukseen. Aivan täydellinen pari yhdessä lastan kanssa, jota käytän raappaamiseen.
Jotta ei nyt tulisi täysin yksipuolista ja rationaalista käsitystä tämän blondin mielihaluista ja
ihastuksista, täytyy kertoa, että käydessäni lähihuoltsikalla ostamassa grilliharjan ym. tarpeellista, törmäsin ihastuttaviin punaisiin kristallilaseihin, jotka jäivät vaivaamaan. Niitä oli kahdeksan kappaletta, mutta ilmaisia ne eivät olleet, joten sinne ne oli jätettävä. Toivottavasti kukaan ei huomaa niitä ja voin käydä uudestaan ihastelemassa.Toinen asia, joka on pakko kertoa: löysin alkukesästä Robbarista vaaleanpunaisia roskapusseja, jotka tuoksuvat ruusulle. Voiko kukaan tulla toimeen ilman ruusuntuoksuisia roskapusseja?
Vihdoin sain ikkunanpokat raapattua. Hiontaa ne reppanat vielä kaipaavat ja kittausta ennen maalaamista. Olen ilmeisesti päässyt rapsuttelussa täyteen vauhtiin, nimittäin samalla täpinällä lähti maalit nukkuma-aitan takaseinästä. Siihen pitäisi löytää nyt sopivan värinen maali. Pahaa pelkään, että Murphyn lain alla olen ja valintani sen mukaan teen. Miten se voikin mennä niin, että niistä vierekkäisistä sävyistä, joista maalikaupassa pitkän arpomisen jälkeen valitsee omasta mielestään sen oikean, valitseekin juuri sen väärän. Onnistuisikohan sitä valitsemaan oikein, jos tahallaan valitsisikin sen sävyn, joka tuntuu sopimattomalta? Kokeilemisen arvoinen idea!
Ajelimme Miehen kanssa kohti Helsinkiä ja Tallinnaa. Kuuntelimme autoradiosta musaa ja upeaa sellosooloa jossakin ihan randomkappaleessa. Mies tuumasi tyynen rauhallisesti, että täytyy jonakin viikonloppuna opetella sellonsoitto. Koska nyt olemme Tallinnassa, olisi kiva osata viron kieltä. Minunkin pitäisi varmasti jonakin viikonloppuna opetella viron kieli. Voi kun se olisikin noin yksinkertaista. Meikäläisen luonteella kaikki asiat, jotka vaativat vuosikausien mittaista opiskelua, jäävät tekemättä. Kun lapsena ja nuorena tyttönä tein isän kanssa joitakin juttuja ensimmäistä kertaa eläissämme, oli isällä tapana sanoa: "Olispa tähänkin laittaneet äkkinäiset asialle, niin ei olisi tullut mitään!"
Luulenpa, että tämän kesän aikana saan toistaa isäni sanoja vielä monta kertaa. Toivottavasti näin ja toivottavasti voin sanoa myös isäni tavoin: "Hyvä tuppaa tulemaan".
Tulipa tehtyä temppu Tallinnassa.
Blondilta lähti hiukset! Tuli vaan sellainen olo, että kaipaa piristystä tämä pää ja piristystä tosiaankin tuli! Huomasin heti, kun palasin hotellihuoneeseen ja näin Miehen ilmeen, että pieleen meni. Liekö ollut samanlainen ilme tädilläni, kun kävi minua synnytyslaitoksella katsomassa. Kotiin palattuaan oli todennut isovanhemmilleni, että sellainenhan se oli...peikonpoikanen! Harmaa tukka oli ollut sojosissaan korvien päällä ja karvainenkin olin.
No!Jos meni hiusasiat pyllylleen, niin maaliasiat varmasti onnistuivat. Mies valitsi maalin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti