Blondilla on maailman paras ja lisäksi viisas anoppi! Anoppi uskalsi sanoa ääneen sen, mitä itse olen hiljaa mielessäni ajatellut. On ollut ihan pelko persuuksissa (anteeksi tämä sana, mutta voiko sanoa pelko peppussa tai pelko peffassa? )tulevan majan sijainnin suhteen. Ja nyt anoppi sanoi ihan ääneen epäilynsä majan sijainnin järkevyydestä. Kuten joskus kauan sitten totesin, suunniteltu sijoituspaikka olisi ollut mökkitontin märin paikka. Appenikin haettiin paikalle ja hän oli samaa mieltä: Ei hyvä.Vaihdetaan vielä kerran paikkaa! Miksi en ihan itse tehnyt oma-aloitteisesti tätä päätöstä? No, kun aina sanotaan, että naiset (=blondit) ne soutavat ja huopaavat...minähän en sitä tee. En tee sitä edes kalastustarkoituksessa...kas kun Mies ei ole erityisemmin innostunut verkkojen heitosta. Osaan kyllä soutaa sekä huovata. Lapsena opin, kun isän kanssa Myllylammesta kiiskiä ja ruutanoita kiskottiin.
Siis vaihdetaan paikkaa. Mutta mihin? Mies haluaisi istua majassa ilta-auringon valossa. Paras paikka olisi ihan niillä rajoilla, että poikain pallopelit häiriintyisivät...pallo lasipalatsin seinään ja good bye ikkunaruuduille. No, Siperia kasvattaa, siinähän sitten voisi oppia ikkunaruudun vaihdon...en minä vaan tietysti pelaajat.
Sain tietää, että minulla on edelleen huikea mahdollisuus kasvattaa luonnetta. Ihan suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että kaivurimies tulee rylläämään vasta kolmen yön päästä. Voisin laulaa: "Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse..." Sunnuntaiaamuna (oikein luit: sunnuntaiaamuna) kello yhdeksältä rylläys alkaa. Huomenna soitetaan ja tilataan hiekkakuorma. Ihanteellista olisi, että hiekkakuorma olisi pihassa niin, että kaivurimies pääsisi sen samalla tasaamaan. Blondillekin jäisi vielä hiekkahommia, kun styroksien päälle tulee hiekkakerros.
Tänään oli kesäloman ensimmäinen oikea kesäpäivä ja siitä muistona minulla on olo ja ulkonäkö kuin keitetyllä ravulla. Tyhmyydestä sakotetaan. Missähän meidän perheen aurinkorasvat mahtavat olla? Ei ainakaan täällä paikan päällä. Tänä aamuna jo aloitin grillauksen. Yhtään auringonsädettä ei saanut heittää hukkaan, joten aamukahveja ei voinut nauttia ulkona pöydän ääressä, koska se jää hiukkasen varjoon. Istuttiin sitten Miehen kanssa tarjottimet sylissä pihakeinussa, joka kylpi aamuauringon syleilyssä.
Yksi juttu ottaa muuten päähän aika kipakasti: Miksi ihmeessä kaikki maailman linnut ovat päättäneet käyttää vessanaan meidän pihakalusteita? Olisihan niitä muitakin paikkoja...esimerkiksi vaikkapa naapurin pihakalusteet. Ja miksi ihmeessä kaikki maailman muurahaiset ovat päättäneet pesiä meidän pihakalusteiden alustana olevien laattojen alla? Siinä sitten istut kiemurrellen pelkästään siitä ajatuksesta, että muurahaiset menevät paidan alle. Sitten "nautittuasi" pöydän antimista nouset pöydästä paita ja hame koristeltuina valkoisilla linnunkakan länteillä!
Siis vaihdetaan paikkaa. Mutta mihin? Mies haluaisi istua majassa ilta-auringon valossa. Paras paikka olisi ihan niillä rajoilla, että poikain pallopelit häiriintyisivät...pallo lasipalatsin seinään ja good bye ikkunaruuduille. No, Siperia kasvattaa, siinähän sitten voisi oppia ikkunaruudun vaihdon...en minä vaan tietysti pelaajat.
Sain tietää, että minulla on edelleen huikea mahdollisuus kasvattaa luonnetta. Ihan suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että kaivurimies tulee rylläämään vasta kolmen yön päästä. Voisin laulaa: "Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse..." Sunnuntaiaamuna (oikein luit: sunnuntaiaamuna) kello yhdeksältä rylläys alkaa. Huomenna soitetaan ja tilataan hiekkakuorma. Ihanteellista olisi, että hiekkakuorma olisi pihassa niin, että kaivurimies pääsisi sen samalla tasaamaan. Blondillekin jäisi vielä hiekkahommia, kun styroksien päälle tulee hiekkakerros.
Tänään oli kesäloman ensimmäinen oikea kesäpäivä ja siitä muistona minulla on olo ja ulkonäkö kuin keitetyllä ravulla. Tyhmyydestä sakotetaan. Missähän meidän perheen aurinkorasvat mahtavat olla? Ei ainakaan täällä paikan päällä. Tänä aamuna jo aloitin grillauksen. Yhtään auringonsädettä ei saanut heittää hukkaan, joten aamukahveja ei voinut nauttia ulkona pöydän ääressä, koska se jää hiukkasen varjoon. Istuttiin sitten Miehen kanssa tarjottimet sylissä pihakeinussa, joka kylpi aamuauringon syleilyssä.
Yksi juttu ottaa muuten päähän aika kipakasti: Miksi ihmeessä kaikki maailman linnut ovat päättäneet käyttää vessanaan meidän pihakalusteita? Olisihan niitä muitakin paikkoja...esimerkiksi vaikkapa naapurin pihakalusteet. Ja miksi ihmeessä kaikki maailman muurahaiset ovat päättäneet pesiä meidän pihakalusteiden alustana olevien laattojen alla? Siinä sitten istut kiemurrellen pelkästään siitä ajatuksesta, että muurahaiset menevät paidan alle. Sitten "nautittuasi" pöydän antimista nouset pöydästä paita ja hame koristeltuina valkoisilla linnunkakan länteillä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti