Olen niiiin onnellinen. Rakas potilas oli sairaalassa selviytynyt leikkaussalista osastolle ja vaikutti ihan pirteältä happiviiksineen ja kipupumppuineen. Toivotaan, että olo on entistä ehompi sitten, kun taas jalkoja saa maahan asettaa.
Tuulee ja myrskyää.
Vettä pudottaa taivaan täydeltä. Jos tämä syksy jatkuu tällaisena, kohta täällä tulvii. Laituri on taas veden alla, kun sille astuu, vaikka Mies teki suuren työn ja korotti sitä tuntuvasti kesällä.
Uskomatonta!
Huomiseksi on kuitenkin luvassa poutapäivä. Kattopellit lepäävät tuossa mökin vieressä ja odottavat pääsyä paikoilleen. Yllättävän pieneen pakettiin mahtuu 22 neliötä.
"Tarkastaja" kävi tänään katsomassa huvitusmajasta ja oli tyytyväinen! Olimme tehneet hyvää työtä. Huomio, siis minäkin! Ihan hykerryttää.
Ihana aamu eilisen myrskyn jälkeen. Joki on aivan peilityyni. Ulkoilman lämpötila oli +5 ja Mies kävi aamu-uinnilla!!!
Tämä kuva oli ihan pakko laittaa esille. Huomatkaa blondi on katolla, eikä itke yhtään. Minun hommia oli ennen pellistystä poistaa pudonneet koivunlehdet aluskatteelta.
Tästä se pellitys sitten lähti.
Mies hoiti katonlaiton ja minä lattianlaiton. Sirkkelöin laudat mittaansa, sahasin pistosahalla koverrukset lautoihin ovenpielien kohdalla ja ruuvasin akkuporakoneella laudat kiinni aluskehikkoon. Kuulostaa loistavalta ja ihan loistavasti se sujuikin, melkein. Mies sai taas kunnon naurut, kun akkuporakoneesta loppui virta ja minun piti tarttua ihan tavalliseen porakoneeseen. Painoin nappia hampaat irvessä, eikä ruuvi meinaa painua lautaan...porakone alkoi kärytä. No, johan on muu kumma, kun ei koneet toimi!!! Mies tuli tarkistamaan tilanteen...siinä hän sitten viisasteli, että helpommin onnistuisi, jos porakone ei olisi pakilla. Mistä sitä voi tietää, milloin se on pakilla ja milloin ei. Mies kertoi, että pyörimissuuntaa voisi tarkkailla.
Pääsin näin pitkälle ja sitten ruuvit loppuivat. Ei muuta kuin ostoksille!
Mies pääsi näin pitkälle.
Nyt väsyttää...molempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti