Joltakin on mennyt järki, kuulemma, ja se joku en ole minä.
"Järjen veit ja minusta orjan teit", laulaa Mies nykyisin aika usein seurassani. Ja sehän minua niin hykerryttää tai Dingoa siteeraten "se minua niin ravistaa".
Tänään Suomen suurin Prisma tarjosi juuri minulle sanomalehtimainoksessa ruskeaa kyllästettyä terassilautaa puoli-ilmaiseksi, joten lattialaudat majaseen on ostettu ja kuljetettu paikan päälle jälleen kerran runsaassa vesisateessa. Perheen juniori halusi auttaa ja lähti Miehen kanssa tekemään kuormaa. Jotain ihmemömmöä lautojen päällä on. Juniori kertoi sen olevan kyllästysainetta ja pintahometta, jonka saa pois ihan yksinkertaisesti harjaamalla.
Sillä aikaa, kun miehet (orjat) huhkivat vesisateessa, minä shoppailin Prisman vaatetusosastolla! Löysin mielestäni niin söpön hatun, kaulaliinan ja sormikkaat, mutta tuomio oli kova, kun näytin hattua Miehelle. Mummohatun ostin!
Yritin perustella, että nuoretkin käyttävät tällaisia hattuja nykyisin. Siihen Mies totesi, että nuoret ja mummot. Kumpi olen, nuori vai mummo...no en kuulemma ainakaan nuori, joten täytynee myöntää, että vaihtoehdot ovat vähissä. Voisinhan minä toki mummokin olla!
Hankin myös tarvikkeet syksyistä asetelmaa varten, joka lähtee lahjaksi tärkeälle ihmiselle. Minusta siitä tuli ihan kelvollinen ja söpö.
Tulevana perjantaina Mies lähtee sukulaismiehen kanssa Joutsenoon kattopeltejä noutamaan. Itse jättäydyn matkalta pois ja menen katsomaan rakasta potilasta sairaalaan. Odotukset ensi viikonlopun suhteen ovat korkealla. Mikäli sää sallii, voimme asentaa kattopellit sekä lattian. Sen jälkeen pääsenkin sisustamaan huvitusmajasta talviasuun. Ihanaa!!!
Kesäkalusteet pääsevät hyvään suojaan talven ajaksi. Kun niille levittelee lampaantaljoja, huopia ja tyynyjä, niin miten herttaista onkaan nauttia talven ensimmäiset glögit majasessa kynttilöiden valossa. Voisinkin viettää mummomaisen syysloman omassa pikkiriikkisessä Ullan linnassani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti