maanantai 19. marraskuuta 2012

Fifty and something

 
 
 
 
 
Miten nuorista ihmisistä tulee yhtäkkiä viiskymppisiä?
 
 Olin eilen kälyni viiskymppisillä ja täytyy sanoa, että siellä naurettiin ja pidennettiin ikää melkoisen paljon. Ei liene välttämätöntä, mutta kerron nyt kuitenkin, että rakas kälyseni on myös blondi. Ihan piti ruveta muistelemaan aikoja, jolloin minusta ja Miehen siskosta tuli sydänystävät...siitä on hurahtanut rapiat 35 vuotta ainakin. Olimme itsenäisiä ja riippumattomia suomalaisia nuoria tyttöjä, joiden intohimona oli osata tehdä itse kaikenlaista. Vaatteet piti ehdottomasti tehdä itse...kaupasta sai ihan tylsiä perusvaatteita. Ompelimme ja neuloimme niin, että miespuolisia ystäviämme varmasti karmi...meillähän oli aina ompeluseurat menossa!
 
 
 
 
 
 
Sen ajan ystävyyteemme kuului myös täydellisen yhteenmenevä maku  poikien suhteen. Jos ei ihastuksemme ollut sama poika, niin ainakin veljekset olivat meillä kiikarissa. Nyt sitten olen lääpälläni hänen veljeensä.
 
 
Niin, palaan vielä kysymykseeni, miten tämä aika meneekään niin nopeasti...silloin 35 vuotta sitten ajattelin kauhulla vuotta 2000, jolloin olisin 40- vuotias. Tuntui siltä, että silloin olisin ikäloppu, tuskin maailmakaan olisi enää radallaan. No, tässä sitä kirjoitellään saman takaliston päällä ja olo on niin tyttömäinen ja hehkeä...no nyt kyllä suollan sellaista legendaa...ei pidä uskoa kaikkea! Täytyy vain hyväksyä fysiikan lait, maan vetovoima vetää puoleensa erinäisiä ruumiinosia ja hiukan veltostunutta nahkaa. Hiukset alkavat olla luonnon raidoittamat ja enää ei näe tuoteselostuksia ilman silmälaseja. Mutta antaa mennä kohti maan keskikohtaa, sinne sitä vedetään meidän Miehiäkin, joten yhteinen matka jatkuu...riemuiten. Miehillä tuo vetovoiman vaikutus saattaa näkyä urheiluvammoina. Milloin on kylkiluut poikki, milloin nilkka tohjona, milloin polven ristisiteet poikki, milloin mitäkin... Mies teippaa itseänsä ennen urheilusuorituksia jollain teipillä ja sitten, kun sen voima ei enää riitä, ehdotan, että otetaan ilmastointiteippi käyttöön. 

 
 
 
 
Nykyisin me kälykset emme ole ehkä niinkään emansipoituneita, vaan myönnämme määrätyt riippuvuussuhteet, jotka eivät ole ollenkaan huono juttu. Tarvitsemme ehdottomasti Miehiämme! Esimerkiksi, en vaan millään osaa siirtyä Elisan digiboksista takaisin normi TV:n! Mies sanoi, että blondille pitäisi naulata naulapyssyllä ohjeet telkkariin.
 
Vieläkin teemme asioita paljon itse (huom. esimerkiksi huvimajoja), mutta nyt molemmille blondeille kelpaavat myös valmisvaatteet. Rakastamme sisustamista ja molemmille on toisistamme tietämättä tullut viime aikoina halu opiskella psykologiaa. Olisi koulupsykologilla muuten kysyntää. Tällä hetkellä kotikaupungissani on täydet 0 kappaletta koulupsykologeja. Revitään siitä sitten! 
 
 
 
 
Tuli kirjoitettua niin raskasta tekstiä, että nyt iski väsymys ja päiväunet kutsuvat. Tässä iässä on oikeus päiväuniin. Taustalle voi laittaa tunnelmallista joulumusiikkia soimaan, niin ei tule nukuttua liian pitkään. Täytyy herätä päiväunilta ennenkuin käy yöunille.
 
 
 
 
Tässä uusin joululevyostoksemme...tuli tänään postin kantamana kotiin. Ihana Mandisa laulaa eri tyylisiä joululauluja upealla äänellään. Kehotan tutustumaan.
 
 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti