Tänä kesänä ei ole ollut vaikea heittää small talkia jäykemmässäkään seurassa. En kyllä nyt millään muista, että olisin sellaisessa seurassa ollut, mutta jos olisin ollut, niin puhuttavaa olisi ollut. Kyllä on Suomen kesäsää antanut puheenaihetta. Mitenkäs se menikään...sää on kuin morsian...voi sulhasparkaa. Aika kiukkuista on ollut, itkuista ja vaihtelevaa. Vettä pudottaa lähes joka päivä. Eilen oli kiva sää rakentaa, tänään ukkostaa ja sähkökatkot haittaavat koneiden käyttöä.
Tulikin mieleen lapsuuden ja nuoruuden mökkilomat. Ei ollut sähköä, ei televisiota, ei nettiä, ei kännyköitä...oliko aina aurinkoista - tuskin. Mitä ihmettä silloin tehtiin? Muistikuvat ovat jotenkin utuisia, mutta muistoissani uin aina, kävimme kalassa, luin kirjoja ja piirtelin, sitten vähän vanhempana käsityöt matkasivat mukaan mökille.
Mutta muurikkapömpeli on kaikesta huolimatta tällä hetkellä melko pitkällä. Se olisi jo valmis, mikäli tänään olisi ollut poutaa. Kävimme hankkimassa savunharmaata valokatetta ja samalla pistäydyttiin ihanassa sisustuskaupassa ja lounaalla.
Pömpelistä tulee samanlainen harmaa kuin muutkin pikku tönöt mökkipihalla. Harmaan sävy on aivan sama kuin Kiurinvirran synkkä sävy myrskyisenä päivänä.
Mutta mitä ihmettä nyt tapahtuu? Aurinko pilkistelee pilven rakosesta. Nyt ei muuta kuin rytkyt päälle ja maalaamaan! Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti