Kotiutumista ja kotoutumista

Kuuden kuukauden mökkeilyn ja minimissään sadanviidenkymmenen saunomisillan jälkeen olemme muuttaneet taas kotiin. Kodin vesivahinko on korjattu ja kodinhoitohuone sekä makuuhuone ovat saaneet toinen kunnon päivityksen ja toinen pientä pintaremonttia. Remontin alta hätään autotalliin, saunaan ja yhteen makuuhuoneeseen roudatut tavarat eivät ole vieläkään kaikki löytäneet paikkaansa kodista. Omia vaatteitani on vielä suuressa matkalaukussa...lienee tarpeettomia, koska niitä ei ole ollut suuremmin ikävä. Joten taitaa piakkoin auto startata kohti kirppareita ja jäteasemaa. 

Olemme siis kotiutuneet mökiltä,  nyt on alulla kotoutuminen ja kotoilu. Uusia projekteja kodin suhteen on jo mielessä... siis minun mielessäni... Mies-parkaa käy kyllä sääliksi. Tosin Mies ei sanojensa mukaan ota vielä mitään paineita, koska pesiskausi on edelleen kesken ja jääkiekkokausi on alkamassa ;) Mutta sehän on selvä, että remontti vain parissa huoneessa saa koko muun asunnon näyttämään onnettoman tunkkaiselta ja nuhruiselta. Maalikauppa saa minusta asiakkaan ja pian! 
Kohta suti heiluu ja maali roiskuu.

Vielä on kesäkurpitsaa jäljellä

Olen harjoitellut työntekoa jo yli kolme viikkoa. Asumme edelleen mökillä ja tuntuu, että ikäänkuin loma jatkuisi...kesäsäät ovat olleet fantastiset ja löhöily työpäivän jälkeen on jatkunut helteisissä fiiliksissä.
Mitään mainittavaa en ole saanut aikaiseksi, mutta toistaiseksi se vaikuttaa toisarvoiselta. Saunamökin maalaus on hiukan kesken, piha edustaa rähjäromantiikkaa ja kaikki on ihanasti rempallaan ihan niinkuin ennenkin. Sitäpaitsi en pystyisikään maalaamaan, koska niska jumittaa.
Mutta kesäretket kotiseudulle ovat jatkuneet. Kävimme viikonloppuna Savitaipaleella Piilipuussa syömässä ja Lappeenrannassa Majurskassa kahvilla.

Blondin rikka&ruoho tuottaa hyvin, ainakin kesäkurpitsaa. Mies ei pidä kesäkurpitsasta ja siitä syystä olenkin tänään onnellinen - en siksi, ettei Mies siitä pidä, vaan siksi, että onnistuin tekemään kesäkurpitsasta ruokaa, joka maistui myös Miehelle.

Haluaisit varmaankin ohjeen tähän herkkuun...no tässäpä ohje, ole hyvä.

Herkullinen kesäkurpitsavuoka:
Istuta kolme kesäkurpitsan tainta toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa hyvään hevosenlannalla terästettyyn multaan, kastele silloin tällöin. Odottele rauhassa, heinäkuussa alkaa satoa pukkaamaan.
Hae kasvimaalta komea kurpitsa ja käy ruoanlaittoon.
-kesäkurpitsa viipaleina
-pihvitomaatti viipaleina
-fetajuustoa
-vihreää pestoa
-sipulia
-oliiveja
-pikkutomaatteja
Asettele ainekset kerroksittain vuokaan ja paista uunissa 200 asteessa noin 50 minuuttia. (Vielä herkullisempaa tulee, jos korvaat osan tuoreesta tomaatista aurinkokuivatulla tomaatilla.) Nauti tuoreen leivän kera.




Nyt sataa ja Mies sytytti takkaan tulen. Kohta vedän villasukat jalkaan.

Viime tipassa

Loma meni ja työelämä nielaisi. Asumme silti vielä mökillä. 

Edellisessä postauksessani uhosin tekeväni (tai ainakin luettelin) lukuisia tekemättömiä töitä. Enpä nyt juurikaan viitsisi luetella niitä töitä, joita ehdin tehdä ennen loman loppua (laiskahan se töitään luettelee), mutta kerronpa kuitenkin niistä parista kotiseutumatkasta, jotka onnistuimme toteuttamaan.

1. matka  Mäntyharjulle... vai sanotaanko se Mäntyharjuun.
Vierailimme hyvien ystäviemme somalla mökillä. 

Somaa, vai mitä?

2. matka Haminaan
Miesväki istui pesiskatsomossa ja minulla oli aikaa piipahtaa ihanissa pikku puodeissa. Kävin myös herkuttelemassa sievässä Kuppikakkukahviossa...suosittelen teillekin.

Näin siis osa tavoitteistani toteutui...onneksi vielä on kesää jäljellä ja maalaushommia voi tehdä vielä pitkään, multaa voi levitellä ja ikkunanpesua voi siirtää vaikka ensi kevääseen. Pääasia lienee se, että ikkunoiden läpi näkee jotakin, vaikkapa nämä näkymät:

Viimeinen lomaviikko

ja ponnistus uuteen työpaikkaan!
Mitä sitä ennen pitää ehtiäkään...

1. Saunamökin maalaus pitää saada valmiiksi. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Alunperin mökki oli oranssinsävyisellä valtilla käsitelty. Miehen suvulle siirtymisen yhteydessä se sai vaalean minttujäätelön värin pintaansa. Itse olen ollut maalaamassa sen pehmeän harmahtavan vihreäksi ja nyt sitten tummanharmaaksi.)

2. Joku pikkuinen kotiseutukierrosajelu pitää ehtiä hurauttaa. Siispä poutapäiviä tilauksessa.

3. Tirvan kesäteatterin näytös "Illalla illalla" pitää ehtiä nähdä. Siispä poutapäiviä tilauksessa.

4. Mökin ja huvitusmajasen ikkunat pitää pestä. Siispä poutapäiviä tilauksessa.

5. Kesän ensimmäinen veneretki soutaen pitää kokea. Siispä poutapäiviä tilauksessa.

6. Mökkitontin keskiössä töröttävä multakasa pitää saada levitettyä sinne tänne. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Totta se on. Sitä multaa sen kun vain riittää ja riittää. Voihan sen kasan tietysti tuohon talveksikin jättää...saisin siitä pulkkamäen.)

7. Ystäviä pitäisi saada päiväkahveille huvitusmajaseen. Siispä poutapäiviä tilauksessa. (Nämä ruusukupit eivät ole tänä kesänä vielä kertaakaan olleet käytössä.)

8. Huvitusmajasta pitäisi vielä maalaten kohennella sisäpuolelta. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

9. Mökissä pitää tehdä suursiivous. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

10. Ihana idea. Saunan pukkariin pitäisi virkata muovimatto roskapusseista . Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa. (Saunan pukkariin mustavalkoinen, mökkikeittiöön vaikkapa turkoosivalkoinen)

http://www.k-ruoka.fi/pirkka-tuotteet/virkkaa-pirkka-jatekasseista-matto/

11. Kukkapenkit, kasvimaa ja mansikkamaa pitäisi kitkeä. Siispä poutapäiviä ja lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

12. Lomalukemiseksi varatut kirjat pitäisi lukea. Siispä lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

13. Marjat pitää ostaa ja kerätä ja saada pakkaseen. Siispä poutapäiviä ja lisää tunteja vuorokauteen tilauksessa.

 Mahdotonta...hiki valuu jo pelkästä ajatuksesta...sydän hakkaa...siispä lisää LOMAPÄIVIÄ tilauksessa!!! Kiitos.

Ai mitä???? Siis, tarkoitatteko, että elämää on kesäloman jälkeenkin?

Kaikki tiet vievät Roomaan

...ja muita ikiaikaisia ilmauksia...

Suomessa on kesä ja meitä on palellut, olemme kastuneet sateessa ja hyttyset syöneet meitä yltympäriinsä paukamille. Vitsauksia, sanon minä. Mies totesi, että nyt ahdistaa, ja uppoutui netin ihmemaailmaan sillä tuloksella, että meillä oli lentoliput ikuiseen kaupunkiin Roomaan. Roomassa oli tiukimmat helteet sitten vuoden 1879!

Kuljimme keskustassa tietenkin jalan, mutta päästäksemme sinne, meidän piti käyttää bussia ja metroa. Miksi ihmeessä valita hotelli niin kaukaa keskustasta...no, uima-altaanpa takia tottakai. Voin vakuuttaa, että uima-allas ei ollut pöllömpi paikka neljäkymmenen asteen paahteessa.

Voin myös vakuuttaa, että ilmastoimaton metrovaunu oli sensijaan varsinkin erityisen pöllö paikka neljänkymmenen asteen helteessä.

Tarvitsimme vilvoitusta.

Kaikkien kaupunkien äiti, Rooma, näyttäytyi meille niin kauniina ja ihanana kuin vain voi kuvitella. Matka oli hieno. Colosseum, Circus Massimo, Pantheon, Piazza Navona, Trasteveren pikku kujat, espanjalaiset portaat ja Vatikaani...kaikki juuri niin upeita paikkoja kuin meille on kerrottu.

Entäs se ruoka sitten? Kuvat puhukoot puolestaan. 

.

Pitsaa. Noo...jotakin muutakin, mutta aina herkullista.

Jos Roomassa olet, elä roomalaisittain; jos muualla, elä kuin he!

Merkki päällä

On loma ja mahdollisuus valita, mitä tehdä...ainakin teoriassa. Tekemättömiä töitä on paljon ja minulla on lahja keksiä uusia projekteja tuon tuostakin Miehen suureksi "riemuksi".

Tänä viikonloppuna on "merkki päällä" ja "viuhka heiluu" vanhan saunamökin ulkomaalausurakassa. Arvaattekin edellä käyttämistäni ilmaisuista, että meidän perheen väki on pesäpallokansaa. Tarkoittaa tietenkin sitä, että jotkut istuvat pesispeleissä ja jollekin viuhka käy täällä mökillä. Hyvä näin - kaikki ovat siis onnellisia!

Siispä ei muuta kuin röntsövaatteet päälle ja tikkaille. Suurin huoli tässä hommassa on se, ettei vain blondius kärsi. Onneksi löytyi maalarille baskeri ja näin blondista ei tule tummanharmaata.

Saunamökki oli siis vihreä ja nyt siitä tulee parin maalikerroksen jälkeen tummanharmaa. Tummanvihreät ikkunanpuitteet saavat valkoisen maalin. En taaskaan malttanut olla esittelemättä keskeneräistä työtä, mutta näistä kuvista kuitenkin saa käsityksen, millaista muutosta täällä pensseleineni suttaan. Venevaja ja ulkohuusi odottavat myöskin päivitystä...huh huh! Mutta on tosi ihanaa sitten joskus, kun kaikki mökkitontillamme töröttävät rakennuksen puhuvat samaa kieltä värimaailman suhteen.

Maalarin elämä ei ole aina helppoa, ei edes joka kerta! Suomen suvi asettaa tiettyjä reunaehtoja työlleni. Tänään lämpötila + 13 astetta ja aurinko pilkistelee pilven takaa...ryysään itseni maalausvalmiuteen, saan pari vetoa vetäistyä ja vettä alkaa pudottaa...lähden viettämään ansaittua kahvihetkeä ja taas aurinko paistaa.

...vaihdan taas röntsöt päälleni ja astun ulos...vettä vihmoo! Onneksi on myös mahdollista jättää seuraamatta, miten viuhka heiluu ja unohtaa maalarin murheet, pujahtaa huvitusmajaseen, ottaa esille sisustuslehti ja vaipua ihanaan "blondin maailmaan".