Uutisia ja koukutuksia

Hei, minulla on vihdoin oikeita uutisia kerrottavana ranskalaisen kylmälaitefirman tiimoilta. Ei nyt kannata vielä innostua...konetta ei ole näkynyt, eikä ilmeisesti tule kovin pian näkymäänkään. Sofistikoitunut ranskaa tyylikkäästi sorautteleva työtoverini on uurastanut puolestamme. Ranskaan on lähtenyt (aiemmin Miehen toimesta) neljä sähköpostia (syyskuussa,lokakuussa,joulukuussa ja tammikuussa)ja nyt työtoverini pitkä e-mailkirje maaliskuun alussa sekä kaksi puhelua. Viimeisessä puhelussa langanpäässä oli ollut hurmaavan kohtelias ranskalainen herrasmies, joka kertoi, että MINUN punainen kylmälaitteeni on jäljitetty jonnekin Unkarin ja Tsekkien paikkeille...tosin hänkään ei tiennyt, miksi se siellä oleili eikä myöskään tiennyt sitä, missä MINUN punainen hirmuni tällä hetkellä oleilee... Viikko sitten herrasmies kertoi ottavansa asiasta tarkemmin selkoa ja lupasi ilmoitella asiasta meille. Mitä ihmettä ??!! Ei mitään soittoa ole kuulunut. Huomenna työtoverini ei aio enää olla liian kiltti, kun hän saa kohteliaan herrasmiehen kiinni puhelimitse.

Sillä aikaa, kun luonnettani kasvatetaan ja odottelen r a u h a s s a, olen joutunut somen koukuttamaksi. Pinterest on ihan mielettömän ihana paikka!!! Lukemattomia ja taas lukemattomia toinen toistaan ihanampia kuvia vilisee silmissäni, vaikka sulkisin silmäni. Oletteko kokeilleet? Siellä voi luoda upeita "tauluja" mitä erilaisemmista kohteista. Esimerkiksi jokaisesta väristä omat taulut, viihtyisistä kodeista, lumoavista mökeistä, hurmaavista asusteista tai unelmien lomakohteista.
On mielenkiintoista, että ihmiset ympäri maailmaa innostuvat samoista asioista. Sain kivan viestin eräältä amerikkalaiselta taiteilijalta, joka kiitti minua, että olin pintannut hänen maalauksensa omalle taululleni...lopuksi hän toivotteli minulle kaikkea hyvää. Toki Pinterestiin voi lisätä omia kuviakin mielenkiintoisista kohteista. Suosittelen tutustumaan! Tietysti kannattaa yrittää välttyä koukuttumasta.

 

 
 

 
 

Odotellessani teen pikku uudistuksia kotona...valkoista maalia sinne tänne ja muuta pientä kivaa. Tekisi mieli maalata piano valkoiseksi, mutta siinä taitaa mennnä raja...EN USKALLA.

 

Blondi ja blondin sähköiset laitteet

 

Palaan tahattomalta tauolta! Minulla on ollut hiukan ongelmia tietokoneen tai paremminkin sanoen bloggerin kanssa, mutta ilokseni tänään kaikki pelittää hyvin pitkästä aikaa. Mökillä oli pari viikkoa sitten jo ihanan keväistä ja nyt lyhyehkön takatalven peräännyttyä on huomenna toiveita päästä nauttimaan lumoavan aurinkoisesta lauantaipäivästä .

 

Tuunasin vanhoja tylsiä valkoisia verhoja rimpsullisiksi kaunottariksi, kun ompelukoneeni alkoi ryppyillä. Painoin poljinta ja mitään ei tapahtunut. Johto oli pistorasiassa...ja toinen pää oli koneessa...ei siis mikään blondin aikaansaama ongelma. No, mikä lienee ollut ongelma, niin joka tapauksessa kone kehräsi kuin paraskin kotikissa heti, kun nostin sen ompelukonehuoltajan pöydälle!


Olemme saaneet nauttia ystävien seurasta ja ihanista tuliaisista. Mielessäni on ollut haikeita muistoja lapsuuden kodin tunnelmista. Muistelin äidin käsityökoria ja harmittelin, että jossain muuttokuvioissa se lienee joutunut kaatopaikalle. Mutta sain kokea aivan  ihanan yllätyksen, kun ystäväni tulivat saunomaan mökille tällaisen söpöläisen kanssa. Söpöläinen on nyt minun ja sattuu olemaan aika tavalla samanlainen kuin lapsuuden muistojeni käsityökori. Siis ihana!

Kevät on niin nupullaan, että perhosia liihotteli mökkisohvallekin.

Uutisiakin olisi kerrottavana! Ranskalaisesta kylmälaitteesta kuuluu pikkiriikkisen uutta. Lumoavasti ranskaa puhuva (ja kirjoittava) työtoverini kirjoitti napakkasanaisen sähköpostin nettifirmaan, josta koneen ostimme. Sähköpostiin tuli välittömästi vastaus!!! Vastaus oli prikulleen sama automaattivastaus, mikä oli tullut meidän omiin kömpelöihin viesteihimme, jotka olimme Google-kääntäjän avulla saaneet aikaiseksi aiemmin. Vastaus oli: "Käsittelemme pyyntöänne mahdollisimman pian". Seuraavaksi työtoverini soitti Ranskaan. Ihan oikea ihminen vastasi puheluun ja otti tilaajan nimen ylös...ei siis mitään asiakasnumeroita tai tilausnumeroita. Hän lupasi soittaa takaisin...siispä soittoa odotellessa toivottelen keväistä viikonloppua teille kaikille!

Luovasti kirjaimista

Kävin tapaamassa todella mukavaa sisustustavarakauppiasta
todella hurmaavassa sisustusliikkeessä kotikaupungissani. Juttua meillä riittää elämän useammaltakin alueelta aina esteettisistä tuntemuksista syvempiin henkilökohtaisiin tuntemuksiin. Löysin liikkeestä kivoja vanhoista puretuista laudoista leikattuja kirjaimia...mukaani lähti C, O,Y ja Z. Ja mikä sana niistä muodostuikaan: COZY. Sanan monista merkityksistä minua puhuttelee: kotoisa, kodikas.

Kirjaimet tulivat mukanani mökille. Vaikkakin niiden väritys oli täydellinen, jouduin hiukan tuunaamaan niitä mökkiväreihin sopivammiksi. Ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät nämäkään värit eivät ole pysyvät.

Eivät olleet pysyvät värit...eivät todellakaan.

Seinällä kirjaimet näyttävät ihan passeleilta.

 

Tässä kerkesi ystävänpäiväkin hurahtaa ohi ilman, että ehdin sitä kommentoimaan ja dokumentoimaan. Sain ystävältäni söpön kortin, joka on niin ihana ja totta. Ihminen voi olla luova kaikessa,toiminnassaan ja ajatuksissaan. Luovuudessa on toki kuten kaikessa muussakin ihmiselämään kuuluvassa omat aikansa. Välillä tuntuu, että luovuus aivan väkisin purkautuu itsestä ulos ja joskus se antaa odottaa itseään, muhii vain jossakin aivojen kiemuraisissa serpentiinimutkissa.

Toivottelen teille kaikille oikein luovaa ja kotoisaa viikonloppua!!!

Kuurankukkia

 
 
 



Talvi on piirrellyt kuurankukkia Salonki Blondin koston ikkunoihin. Niin herkkiä ja pitsisiä ovat, että tekisi mieli istua majasessa vain tuijottelemassa ikkunalaseja. Mutta ei kannata ilman toppavarusteita istuskella, sen verran kova pakkanen on salongin sisälläkin.

 
 
 

Tunnelmat ovat viehkeät, mutta niin kovin erilaiset kuin kesällä.

 

 

 
 
 



Vihdoin lumivaippa on peittänyt metsät ja maat tämän päivän aikana. Pääsimme lumitöihin pitkästä aikaa...viimeksi joulukuun ensimmäisenä päivänä sai lumia siirrellä pois kulkureiteiltä.

Lumen alla nukkuvat talviuntaan pikkuiset kanootit ja isommat venhosetkin. Laiturinpää erottuu juuri ja juuri valkoisen hangen keskeltä.

 
 

Rauhaisaa, levollista ja nautinnollista viikonlopunjatkoa sinulle!

Tarjoan töitä 007:lle

Mitä oikein tekisi ranskalaisen meiningin kanssa! Kuten peilin kuvasta näkee, mökkikeittiössä pysyvät elintarvikkeet kylmänä ja jäässä vanhassa hyvinpalvelleessa valkoisessa jenkkikaapissa. Punaisesta ranskattaresta ei kuulu vieläkään mitään! Älkääkä yhtään hymyilkö siellä vinosti!!! Eihän meitä ole voitu huijata! ;)

No joo, seuraavaksi soitetaan Ranskaan ja uhataan kansainvälisellä rikospoliisilla, salapoliiseilla ja agenteilla, 007:lla, Terminaattorilla ja ja ja vaikka millä, ainakin Roger Moore ja Arnold Schwarzenegger tilataan apuun. Jos ei sekään auta, niin, ei kai tässä sitten mitään, hankitaan rahat takaisin  luottofirman avulla ja käännytään jonkun muun kylmälaitemyyjän puoleen...Sitä paitsi haluaisinkin mieluummin vaaleansinisen tai vaaleanturkoosin jenkkikaapin.

Entisessä kylmälaitekolosessa on nyt hyllyt kuivamuonaa ja astioita varten. Siinäkään en ole edistynyt verhoa pidemmälle. Tarkoitus on toki hankkia aukkoon ovi, mutta jenkkikaapin väri tulee ratkaisemaan oven värin. Minulle on tosi haastavaa elää tällaisessa keskeneräisyydessä, mutta niin tässä vain taaperretaan. Sitä paitsi kaikki on ihan hyvin, kunhan höpötän.

Mökiltä haluan näyttää keväisen raikkaita tunnelmia...kuten aikaisempinakin vuosina turkoosi, vaaleansininen ja pinkki näyttävät niin raikkailta tähän vuodenaikaan.

 

 

 

Itse katselen maailmaa uusien silmälasien läpi. Yllättäen kehykset ovat PUNAISET!

Vähän jäistä ja kuuraista

 

Onnistuin saamaan joitakin otoksia lumisista ja kuuraisista oksista eilen illalla...joissakin jopa näkyy timantteja...oi tätä rikkautta!

 

 

Eilisen timanttisen illan jälkeen heräsimme harmaaseen aamuun. Taivas on pilvessä ja ulkolämpötila on noussut kokonaista 13 astetta.

Mies touhuaa kauheasti. Ulkoa kuuluu kilkettä ja kolketta...jaahas avannon kansi on selvästi remontin kohteena. Meillä ei ole avannossa pumppua, joka pitäisi sen sulana. Sensijaan meillä on ihan näppärä kansiratkaisu, joka tosin jäätyy kovilla pakkasilla hiukan kiinni avannon reunoihin. Tätä ongelmaa Mies nyt ratkoo. Itsehän menen aina valmiiseen avantoon, koska aukon teko jäähän ei ole naisten hommia, ei varsinkaan blondin. Ei varsinkaan!!! Tosin on Mieskin kerran pudonnut avantoon kännyköineen kaikkineen. Huh huh. Onneksi saimme Miehen sekä kännykän kuiviksi ja ihan toimiviksi.

 
 

Mitä kammottavamman kylmää ulkona on sitä helpompaa on mennä avantoon. Ajatelkaapas oikeasti! Jos ulkolämpötila on -22, niinkuin eilen illalla oli, niin onhan toki 0 asteinen vesi siihen nähden kuin lämmitettyä. Ensikertalaisten avantouimareiden tai -pulahtajien kannattaa odottaa paukkupakkasia ennen kuin lähtevät avannon ihanuuksia testailemaan. Ihan loogista...siis hyvä neuvo.

 
 

Toisaalta jäiden irrottelusta on hyötyäkin...saammehan mahtavia lohkareita kiukaalle ja lähes automaattisen höyrylöylyn.

 

 

 

 

 

 

 

Minäkin puuhastelin osaltani, tuputtelin uuden tekstin saunan seinälle. Tässä tuotokseni : "HUHTAPURO SPA". Ei lainkaan yliampuvaa, eihän.

Nauttikaa viikonlopusta.

Rapsakasta perjantaita!

Ulkona on ihan kirvelevän kaunista...huokailen ja ihastelen, mitä sävyjä! On vaaleanpunaista, huikean sinista, lilaa puiden latvoissa, hangella ja taivaalla. Timantteja hangella.

 
 

 

Ihastuttavan rapsakan pakkaspäivän puuhaksi sopii rapsakan näkkärin leivonta. Ah niin terveellistä ja kotitekoista. Sain ohjeen työkaverilta, mutta minulta jäi kysymättä, kenen ohje  alunperin on. Oli kenen oli, kutsun nyt näkkäriä Jutan näkkäriksi.

 

 

 

 

 

Rouheista Jutan näkkäriä kannattaa kokeilla.

Teepä näin.

Sekoita seuraavat aineet keskenään:

 

1 1/2 dl kaurahiutaleita

1 dl ruisjauhoja

1 dl kolmen viljan leseseosta

1 dl auringonkukansiemeniä

1 dl seesaminsiemeniä

1/2 dl pellavansiemeniä

3 dl vettä

1 tl suolaa

 

Anna levähtää huoneenlämmössä puoli tuntia.

Kauli ohueksi levyksi kahden leivinpaperin välissä.

Poista päällimmäinen leivinpaperi ja jaa paloiksi myöhempää paloittelua varten taikinapyörällä tai pizzaleikkurilla.

Taikinan pinnalle voit rouhia merisuolaa myllystä.

Paista 150 asteessa tunti.

 

 

 

 

Aion nautiskella näkkäriä illalla saunan ja avannon jälkeen. Se on hyvää ihan sellaisenaan voileipärasvan kanssa.
NAM!